|
Euroopan
neuvosto
Toisen
maailmansodan päätyttyä Euroopassa alettiin entistä
voimakkaammin uskoa siihen, että rauhan säilyminen
edellyttää tiivistä yhteistyötä. Yhteistyöpyrkimykset
johtivat mm. Euroopan neuvoston perustamiseen toukokuussa 1949.
Perussääntönsä
mukaisesti Euroopan neuvoston tavoitteena on edistää jäsenmaidensa
yhteisiä ihanteita ja periaatteita sekä niiden taloudellista
ja sosiaalista kehitystä. 1950-luvulla Euroopan taloudellista
yhdentymistä ryhtyi edistämään Euroopan talousyhteisö, josta kehittyi myöhemmin Euroopan unioni. Euroopan
neuvosto taas ryhtyi tukemaan yhdentymiskehitystä
talouden ulkopuolelle jääneillä
aloilla. Samalla Euroopan neuvoston keskeisimmäksi toimialaksi
vakiintui ihmisoikeuksien suojelu.
Euroopan
neuvoston ihmisoikeussopimuksella luotiin maailmassa yhä
ainutlaatuinen ihmisoikeuksien suojajärjestelmä. Sen
peruspilarit ovat Euroopan
ihmisoikeussopimus ja Euroopan
sosiaalinen peruskirja. Ensimmäisen kerran valtiot myös
suostuivat rajoittamaan valtaansa yksilöiden oikeuksien
ylikansallisen valvonnan hyväksi. Vuoden 1961 sosiaalisella
peruskirjalla ihmisoikeustyö laajeni koskemaan myös
sosiaalisia oikeuksia. Ihmisoikeuksiin liittyvän yhteistyön lisäksi Euroopan neuvosto jatkoi yhteistyötä
sosiaalisissa, kulttuurisissa ja oikeudellisissa kysymyksissä. Työn tuloksena on syntynyt yli 170 jäsenvaltioita sitovaa
sopimusta. Euroopan neuvostolla on myös omat toimielimensä ja
kansainvälinen virkamiehistönsä.
Päätösvaltaa
Euroopan neuvostossa käyttää jäsenmaiden ulkoministereistä
koostuva ministerikomitea. Jäsenmaiden parlamentit taas
ovat edustettuina neuvoa-antavassa ja aloitteita tekevässä
parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Euroopan neuvosto on
kahdesti, vuosina 1993 ja 1997, järjestänyt EN:n jäsenmaiden
valtionpäämiesten väliset huippukokoukset, joissa hyväksyttiin
järjestön tulevan toiminnan suuntaviivat. Ihmisoikeuksien
suojajärjestelmä rakentuu Strasbourgissa toimivan Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen ympärille.
Vuonna
1949 Euroopan neuvostoon liittyi 11 valtiota. Seuraavan 40
vuoden kuluessa järjestöön liittyivät kaikki läntisen
Euroopan maat. Suomi liittyi Euroopan neuvostoon viimeisenä Länsi-Euroopan
maana vuonna 1989. Sosialismin romahdettua Euroopan neuvosto omaksui nopeasti
tavoitteekseen Euroopan uusien demokratioiden
integroimisen osaksi eurooppalaista yhdentymiskehitystä.
Euroopan neuvostoon onkin 1990-luvulla liittynyt 17 uutta itäisen
Keski-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton alueen maata. Erityisen
merkittävänä ja historiallisena voidaan pitää vuonna 1996
tapahtunutta Venäjän liittymistä järjestöön.
|
