EU:lle valmistellaan perustuslakia. Se tapahtuu perustuslakikonventissa. Perustuslain ensimmäinen luonnos julkistettiin 28.10.02. Se oli liittovaltiohenkisempi kuin oli luultu.

Ensimmäinen luonnos

Perustuslakiluonnoksen oli valmistellut konventin puheenjohtajisto, jossa ei ole ketään suomalaista. Suomalaiset eivät saaneet ennalta luonnosta edes nähdäkseen. Kyseessä oli perustuslain luuranko, jossa on 46 artiklaa. Näiden artiklojen yleisotsakkeiden alle valmistellaan konventissa tarkemmat tekstit. Perustuslailla on perussopimuksen muoto. Monimutkaisten juridisten ongelmien takia siitä ei käytetä virallisesti nimeä "perustuslaki", mutta konventin puheenjohtajiston europarlamenttia edustava jäsen Klaus Hänsch sanoo, että kyseessä on selvästi perustuslaki. Vain pilkkujen viilaajat puhuvat sopimuksesta. Voi käydä niin, että koko EU joudutaan perustamaan uudelleen. Luonnoksen 1. artiklan mukaan "päätetään perustaa yhteisö", jonka nimivaihtoehdoiksi esitetään Euroopan yhteisö, Euroopan unioni, Euroopan Yhdysvallat tai Yhdistynyt Eurooppa. Ei täsmennetä, onko uusi yhteisö valtioiden vai kansalaisten yhteisö. Siinä Euroopan valtiot joka tapauksessa "sovittavat tiiviisti yhteen politiikkansa Euroopan tasolla ja käyttävät liittovaltion tavoin tiettyjä yhteisiä toimivaltuuksia". Sana liittovaltio on näin kirjoitettu näkyville.

Unionista supervalta

Unionin tavoitteeksi asetetaan lisää yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa "unionin arvojen puolustamiseksi ja edistämiseksi kaikkialla maailmassa". Unionin toimialueeksi tulee koko maapallo, ja sen arvoja edistetään yhteisön militarisoinnilla. Sotaväestä tulee politiikan jatke. Halutaan myös luoda yhteinen lainsäädäntöalue. Perustuslakiluonnoksessa esiintyy alustavasti jako vain kahteen lakityyppiin: lait ja puitelait. Se yhdenmukaistaisi lainsäädäntöä ylikansallisen vallan kasvun suuntaan. Näiden esitysten kautta puretaan Maastrichtin sopimuksella luotu pilarirakenne, joka antoi jäsenmaille yksinomaista toimivaltaa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa (II pilarissa) sekä oikeusasioissa (III pilarissa). Unionille tulee oma oikeushenkilöllisyys, joka tekee mahdolliseksi sen toiminnan liittovaltion tavoin. Ns. perusoikeuskirja tulee osaksi uutta perustuslakia, mutta on vielä auki se, missä muodossa. Perusoikeuskirja ei tuota unionin kansalaisille sellaisia lisäoikeuksia, joita heillä ei jo ole. Kun valmisteltiin - konventissa sekin - perusoikeuskirja, tehtävänmäärityksen mukaan siihen sai kirjoittaa vain aikaisemmin olemassa olleita oikeuksia, ei uusia. Jokainen jäsenmaan kansalainen on esityksen mukaan unionin kansalainen, ja sen kautta jokaiselle tulee kaksoiskansalaisuus: liittovaltion ja jäsenmaan - eli osavaltion - kansalaisuus. Käytössä ovat jo EU:n monopolipassit. Artiklan 8 mukaan unionin käyttäessä - liittovaltion tavoin - sille annettua toimivaltaa, "unionin oikeus on ensisijainen". Lakiasioissa komission monopoli lainsäädäntöaloitteisiin säilytetään.

Toimielimistä ei esitystä

Uuden liittovaltion uusi vallanjako syntyy konventin lopussa ankaran väännön jälkeen, sillä monet jäsenmaat pitävät kiinni vallastaan. Valmistelussa kulkevat luonnoksen mukaan mukana kaikki esitetyt optiot uusista toimielimistä: voidaan perustaa Euroopan kansojen kongressi kansanedustajien juttutuvaksi, voidaan jakaa komission jäsenet super- ja kakkoskomissaareihin, voidaan valita europresidentti neuvoston puheenjohtajuuden määrittelyn kautta ja voidaan jakaa uudelleen valta komission puheenjohtajan ja mahdollisen europresidentin kesken jomman kumman hyväksi. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Euroopan parlamentin vaaleissa kaikissa maissa vaaditaan käyttöön otettavaksi sama vaalitapa. Se toisi mahdollisesti Suomeenkin ns. listavaalin: puolueet päättävät parlamentin jäsenistä ja kansalaiset voivat äänestää vain puolueita.

Erotakin saa

Perustuslakiluonnokseen on kirjattu eroamismahdollisuus. Kun puhutaan eroamisista ja erottamisista, voi olla, että se on alustusta keskusteluun sille, että perustuslakiin kriittisesti suhtautuvia maita painostetaan perustuslain hyväksymiseen erottamisen uhalla. Pienelle maalle ei anneta oikeutta torpedoida isojen hanke. Erityisesti on alustettu keskustelu yhteisen puolustuspolitiikan osalta: mitä tehdään pienille maille, jotka eivät halua mukaan unionin militarisointiin. Asia on esillä konventin työryhmässä, jossa vaaditaan lisää rahaa varusteluun ja EU:hun yhteistä asehankintaa.

Tulossa muitakin ehdotuksia

Perustuslakiluonnos menee pitemmälle kuin Suomen hallitus alun perin uskoi ja luuli. Kun hallitus teki perustavaa laatua olevan virhearvion konventin luonteesta, Suomi on sysätty perustuslain valmistelun sivuraiteille. Hallituksella ei edes ole poliittisesti vastuunalaista konventtiedustajaa. Suomea edustaa tässä nykyisten ja entisten presidenttien, pääministereiden ja ministereiden konklaavissa tutkija. Saksaakin edusti tutkija. Kun Saksa huomasi, mitä on tapahtumassa, tutkija vaihdettiin maan poliittiseen kakkosmieheen, ulkoministeri Joschka Fischeriin. Konventille esitelty perustuslakiluonnos ei ole valmis teksti. Jäsenmaat tulevat esittämään omia muotoilujaan, jotka saattavat olla ristiriidassa nyt käsillä olevan tekstin kanssa. Saksan uusii konventtiedustaja Joschka Fischer esitti ensimmäisessä konventtipuheenvuorossaan, että Saksa tuo konventtiin oman mallinsa täydelliseksi perustuslaiksi. Se tuo sen yhdessä Ranskan kanssa. Konventissa on federalistinen hegemonia. Sen puhemiehistön esitys suuntaa keskustelua liittovaltion suuntaan. Asiasta päätetään viime kädessä jäsenmaissa. Ne eivät ole yhtä federalistisia kuin epäedustava konventti. Tällä konventin esityksellä on kuitenkin suuri suuntaa antava voima sille, mitä nyt valmistellaan. Konventilla on paljon mielipidemuodostusvaltaa.

• Perustuslakiluonnos on tässä.