EUROOPPA-VALMISTELUKUNTA SIHTEERISTÖ
Bryssel, 28. lokakuuta 2002 (28.10)
(OR. fr) CONV 369/02
SAATE Lähettäjä: Puheenjohtajisto Vastaanottaja:
Valmistelukunta Asia: Alustava ehdotus perustuslain
luonteiseksi sopimukseksi Valmistelukunnan jäsenille
toimitetaan ohessa perustuslain luonteista sopimusta koskeva
puheenjohtajiston laatima alustava ehdotus, jonka
puheenjohtaja esittää 28.10.2002 pidettävässä
täysistunnossa.
Alustava ehdotus [Tämän tekstin tarkoituksena on
havainnollistaa mahdollisen perussopimuksen rakennetta. Sen 1.
osassa tiettyjen artiklojen mukaan ottamisesta sekä useiden
artiklojen tarkemmasta sisällöstä päätetään
valmistelukunnan tulevan työskentelyn pohjalta. Tiettyjen
artiklojen mukaan ottaminen tähän tekstiin ei näin ollen
millään lailla vaikuta valmistelukunnan keskustelujen
tuloksiin.]
PERUSSOPIMUS EUROOPAN PERUSTUSLAISTA
A. SISÄLLYS
JOHDANTO
1. OSA: PERUSTUSLAILLINEN RAKENNE
I osasto: Unionin määritelmä ja tavoitteet
1 artikla [Euroopan yhteisön, Euroopan unionin, Euroopan
yhdysvaltojen, Yhdistyneen Euroopan](1) perustaminen.
2 artikla Sen arvot.
3 artikla Sen tavoitteet.
4 artikla Sen oikeushenkilöllisyys.
II osasto: Unionin kansalaisuus ja perusoikeudet
5 artikla Unionin kansalaisuus.
6 artikla Perusoikeuskirja.
III osasto: Unionin toimivalta ja toiminta
7 artikla Perusperiaatteet: toimivallan perusta,
toissijaisuus, suhteellisuus.
8 artikla Perusperiaatteiden noudattaminen: rajoitettu
toimivalta. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden
noudattamisen valvonta. Unionin oikeuden ensisijaisuus. Tuleva
kehitys.
9 artikla Toimivaltaluokat: määrittely.
10 artikla Yksinomainen toimivalta.
11 artikla Jaettu toimivalta.
12 artikla Alat, joilla unioni tukee jäsenvaltioiden
toimintaa.
13 artikla Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, yhteinen
puolustuspolitiikka, poliisi- ja rikosoikeusasioissa
toteutettava politiikka.
IV osasto: Unionin toimielimet
14 artikla Yhteinen toimielinjärjestelmä sekä unionin
toimia varten että jäsenvaltioiden unionin puitteissa
yhdessä toteuttamia toimia varten.
15 artikla Eurooppa-neuvosto: kokoonpano, asema,
tehtävät.
15 a artikla Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuus.
16 artikla Euroopan parlamentti: kokoonpano, tehtävät.
17 artikla Neuvosto: kokoonpano, tehtävät.
17 a artikla Neuvoston puheenjohtajuus.
18 artikla Komissio: kokoonpano, tehtävät (yksinomainen
aloiteoikeus).
18 a artikla Komission puheenjohtajuus.
19 artikla Euroopan kansojen kongressi.
20 artikla Euroopan yhteisöjen tuomioistuin.
21 artikla Tilintarkastustuomioistuin.
22 artikla Euroopan keskuspankki.
23 artikla Unionin neuvoa-antavat elimet.
V osasto: Euroopan unionin toimivallan käyttö ja sen toimien
täytäntöönpano
24 artikla Unionin välineet: esim. unionin lait, puitelait,
unionin päätökset (yksityiskohtainen luettelo laaditaan
työryhmä 9:n päätelmien pohjalta).
25 artikla Lainsäädäntömenettelyt: lakien ja puitelakien
hyväksyminen.
26 artikla Päätöksiä koskevat hyväksymismenettelyt.
27 artikla Täytäntöönpanosäädösten
hyväksymismenettelyt.
28 artikla Tukitoimien (ohjelmat mukaan lukien)
toteuttamismenettelyt; niiden valvonta.
29 artikla Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
30 artikla Yhteinen puolustuspolitiikka.
31 artikla Poliisi- ja rikosoikeusasioissa toteutettava
politiikka.
32 artikla Tiiviimmän yhteistyön toteuttaminen.
VI osasto: Demokratian toteuttaminen unionissa
33 artikla Unionin kansalaisten demokraattista
yhdenvertaisuutta koskeva periaate.
34 artikla Osallistuvan demokratian periaate.
35 artikla Euroopan parlamentin jäsenten valintaa koskeva
yhdenmukainen vaalilaki.
36 artikla Unionin lainsäädäntökäsittelyjen
avoimuus.
37 artikla Unionin toimielinten äänestyssäännöt;
mahdollisuus rakentavaan pidättymiseen ja sen käytön
seuraukset.
VII osasto: Unionin rahoitus
38 artikla Unionin varat.
39 artikla Unionin talousarvion tasapainon periaate.
40 artikla Unionin talousarviomenettely.
VIII osasto: Unionin toiminta maailmassa
41 artikla Unionin ulkoinen edustus.
IX osasto: Unioni ja sen lähiympäristö
42 artikla Unionin ja sen naapurivaltioiden väliset
erityissuhteet
X osasto: Unionin jäsenyys
43 artikla Unioni, johon voivat liittyä kaikki Euroopan
valtiot, jotka kunnioittavat ehdottomasti unionin arvoja ja
perusoikeuksia ja hyväksyvät sen toimintasäännöt.
44 artikla Unioniin liittymistä koskeva menettely.
45 artikla Unionin jäsenyydestä aiheutuvien oikeuksien
väliaikainen pidättäminen.
46 artikla Unionista eroaminen.
2. OSA: UNIONIN POLITIIKAT JA UNIONIN TOIMIEN
TÄYTÄNTÖÖNPANO
Tässä osassa olisi esitettävä oikeusperustat. Siinä olisi
mainittava kullakin alalla sovellettavat toimivaltatyypit (III
osasto) sekä säädökset ja menettelyt (V osasto) sen
mukaisesti, mitä 1. osasta päätetään. Tämän
perussopimuksen toisen osan yhteensovittaminen ensimmäisen
osan kanssa edellyttää teknisiä muutoksia.
A. SISÄISET POLITIIKAT JA TOIMET
A1. SISÄMARKKINAT
I Henkilöiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus
1. Työntekijät
2. Sijoittautumisvapaus
3. Vapaus tarjota palveluja
4. Viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka sekä muu
henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä
politiikka
II Tavaroiden vapaa liikkuvuus
1. Tulliliitto
2. Määrällisten rajoitusten kieltäminen
III Pääomat ja maksut
IV Lainsäädännön lähentäminen
A2. TALOUS- JA RAHAPOLITIIKKA
A3. MUITA ERITYISALOJA KOSKEVAT POLITIIKAT
I Kilpailusäännöt
II Sosiaalipolitiikka
III Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus
IV Maatalous ja kalastus
V Ympäristö
VI Kuluttajansuoja
VII Liikenne
VIII Euroopan laajuiset verkot
IX Tutkimus ja teknologinen kehittäminen
A4. SISÄINEN TURVALLISUUS
Poliisi- ja rikosoikeusasioissa toteutettava politiikka
A5. ALAT, JOILLA UNIONI VOI PÄÄTTÄÄ TOTEUTTAA
TUKITOIMIA
I Työllisyys
II Kansanterveys
III Teollisuus
IV Kulttuuri
V Koulutus, ammatillinen koulutus ja nuoriso
B. ULKOINEN TOIMINTA
I Kauppapolitiikka
II Kehitysyhteistyö
III A1–A4 lukuun kuuluvien politiikan alojen ulkoiset
näkökohdat
IV Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
1 Ulkopolitiikka
2 Kriisinhallinta
V Kansainvälisten sopimusten tekeminen
C. PUOLUSTUS
D. UNIONIN TOIMINTA
Institutionaaliset ja menettelyjä koskevat määräykset
sekä talousarviota koskevat määräykset (2)
3. OSA: YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET
Viimeinen osasto: Aikaisempien perussopimusten
kumoaminen. Oikeudellinen jatkuvuus suhteessa Euroopan
yhteisöön ja Euroopan unioniin. Soveltamisala.
Pöytäkirjat. Perustuslain luonteisen sopimuksen
tarkistusmenettely. Perustuslain luonteisen sopimuksen
hyväksyminen, ratifiointi ja voimaantulo. Kesto. Kielet.
B. TEKSTIN SISÄLTÖ LYHYESTI KUVATTUNA
1. OSA: PERUSTUSLAILLINEN RAKENNE
JOHDANTO
I OSASTO: UNIONIN MÄÄRITELMÄ JA TAVOITTEET
1 artikla -Päätös perustaa [yhteisö, joka on nimeltään
Euroopan yhteisö, Euroopan unioni, Euroopan yhdysvallat,
Yhdistynyt Eurooppa]. -Euroopan valtioiden unioni, jossa
Euroopan valtiot, jotka säilyttävät kansallisen
identiteettinsä, sovittavat tiiviisti yhteen politiikkansa
Euroopan tasolla ja käyttävät liittovaltion tavoin
tiettyjä yhteisiä toimivaltuuksia. -Unionin moninaisuuden
tunnustaminen. -Unioniin voivat liittyä kaikki Euroopan
valtiot, joilla on samat arvot ja jotka sitoutuvat
edistämään niitä yhdessä.
2 artikla Tässä artiklassa luetellaan unionin arvot:
ihmisarvo, perusoikeudet, demokratia, oikeusvaltio,
suvaitsevaisuus, velvoitteiden täyttäminen ja
kansainvälisen oikeuden noudattaminen.
3 artikla Unionin tavoitteet. Tässä artiklassa
määritellään yleiset tavoitteet, joita ovat:
-unionin yhteisten arvojen, etujen ja riippumattomuuden
suojaaminen
-taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen
-sisämarkkinoiden sekä talous- ja rahaliiton lujittaminen
-työllisyyden ja sosiaalisen suojelun korkean tason
edistäminen
-ympäristönsuojelun korkea taso
-teknisen ja tieteellisen kehityksen edistäminen
-vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen
luominen
-yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä yhteisen
puolustuspolitiikan kehittäminen unionin arvojen
puolustamiseksi ja edistämiseksi kaikkialla maailmassa.
Näihin tavoitteisiin pyrittäessä toimitaan sen mukaan, onko
toimivalta kokonaan tai osaksi unionilla vai käyttävätkö
jäsenvaltiot sitä yhdessä.
4 artikla Oikeushenkilöllisyyden nimenomainen antaminen
[Euroopan yhteisölle/unionille, Euroopan yhdysvalloille,
Yhdistyneelle Euroopalle]
II OSASTO: UNIONIN KANSALAISUUS JA PERUSOIKEUDET
5 artikla Tällä artiklalla otetaan käyttöön unionin
kansalaisuus, ja se myös määritellään siinä: jokainen
jonkin jäsenvaltion kansalainen on unionin kansalainen.
Jokaisella jäsenvaltion kansalaisella on siis
kaksoiskansalaisuus, sekä jäsenvaltion kansalaisuus että
unionin kansalaisuus. Hän voi käyttää vapaasti kumpaa
tahansa siihen liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen.
Artiklassa luetellaan unionin kansalaisuuteen liittyvät
oikeudet (liikkuminen, oleskelu, äänioikeus ja oikeus
asettua ehdokkaaksi paikallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin
vaaleissa, diplomaattinen suojelu kolmansissa maissa,
vetoamisoikeus sekä oikeus kirjoittaa unionin toimielimille
ja saada näiltä vastaus omalla kielellään). Artiklassa
vahvistetaan periaate, jonka mukaan unionin kansalaisia ei saa
syrjiä kansalaisuuden perusteella.
6 artikla Tämä artikla muotoillaan
perusoikeuskirjatyöryhmän työskentelyn pohjalta. Se voi
perustua Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklaan.
Siinä voidaan -joko viitata perusoikeuskirjaan -tai esittää
perusoikeuskirjan sisällyttämistä koskeva periaate, jolloin
perusoikeuskirjan artiklat olisivat jossain muussa osassa
perussopimusta tai erityisessä perustuslakiin liitetyssä
pöytäkirjassa -tai siihen voidaan ottaa perusoikeuskirjan
artiklat kokonaisuudessaan.
III OSASTO: UNIONIN TOIMIVALTA JA TOIMINTA
7 artikla Tässä artiklassa esitetään unionin toiminnan
periaatteet: unioni toimii perussopimuksen määräysten
mukaisesti ja perussopimuksessa sille annetun toimivallan
rajoissa, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita
noudattaen.
8 artikla Artiklassa vahvistetaan periaate, jonka mukaan
kaikki toimivalta, joka ei perustuslain määräysten mukaan
kuulu unionille, on jäsenvaltioiden toimivaltaa. Artiklassa
määrätään, että unionin käyttäessä sille annettua
toimivaltaa, unionin oikeus on ensisijainen. Siinä
vahvistetaan säännöt toissijaisuusperiaatteen ja
suhteellisuusperiaatteen noudattamisen valvonnasta.
Kansallisten parlamenttien asema mainitaan tässä
yhteydessä. Artiklassa määritellään säännöt, joiden
mukaan järjestelmää voidaan mukauttaa (308 artikla). Siinä
määrätään, että jäsenvaltioiden on toimittava
lojaalisti yhteistyössä unioniin nähden ja pantava
täytäntöön toimielinten antamat säädökset.
9 artikla Tässä artiklassa luetellaan unionin
toimivaltaluokat.
10 artikla Tässä artiklassa luetellaan alat, joilla
unionilla on yksinomainen toimivalta.
11 artikla Tässä artiklassa luetellaan alat, joilla
unionilla ja jäsenvaltioilla on jaettu toimivalta. Siinä
vahvistetaan periaate, jonka mukaan unionin toimiessa näillä
aloilla jäsenvaltiot voivat toimia vain unionin
lainsäädännön asettamissa rajoissa.
12 artikla Tässä artiklassa luetellaan alat, joilla unioni
tukee tai koordinoi jäsenvaltioiden toimintaa mutta joilla
sillä ei ole lainsäädäntövaltaa.
13 artikla Joillakin aloilla jäsenvaltiot määrittelevät ja
panevat unionin puitteissa täytäntöön yhteistä
politiikkaa erityissääntöjen mukaisesti. Tässä artiklassa
luetellaan nämä alat.
IV OSASTO: UNIONIN TOIMIELIMET
14 artikla Tässä artiklassa:
-määrätään, että unionilla on yhteinen
toimielinjärjestelmä;
-määrätään, että kyseisen järjestelmän avulla
varmistetaan unionin tavoitteiden saavuttamiseksi
toteutettavien politiikkojen ja toimien yhdenmukaisuus ja
jatkuvuus sekä niillä aloilla, joilla unionilla on
yksinomainen tai osittainen toimivalta, että niillä aloilla,
joilla jäsenvaltiot ovat toimivaltaisia ja harjoittavat
toimivaltaansa yhdessä;
-luetellaan unionin toimielimet;
-vahvistetaan periaate, jonka mukaan kukin toimielin toimii
perussopimuksessa sille annetun toimivallan rajoissa ja
perussopimuksessa kullekin alalle määriteltyjen
menettelyjen, edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti;
-määrätään, että unionin toimielinten on varmistettava
hallinnon avoimuus, tehokkuus ja selkeys ja edistettävä
sitä;
-vahvistetaan periaate, jonka mukaan toimielinten on
keskinäisissä suhteissaan toimittava lojaalisti
yhteistyössä.
15 artikla Tässä artiklassa määritellään
Eurooppa-neuvosto, sen kokoonpano ja tehtävät.
15 a artikla Sen jälkeen kun valmistelukunta on käsitellyt
asiaa, tässä artiklassa voitaisiin vahvistaa
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuuden kesto ja miten
puheenjohtajuus määräytyy sekä puheenjohtajan asema ja
tehtävät.
16 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan Euroopan
parlamentin kokoonpano ja se, että parlamentin jäsenet
valitaan yleisillä välittömillä vaaleilla. Artiklassa
luetellaan Euroopan parlamentin tehtävät ja määrätään,
että parlamentti voi jättää komission hallintoa koskevan
epäluottamuslauseen. Lisäksi siinä määrätään
epäluottamuslausemenettelystä ja sen seurauksista.
17 artikla Artiklassa vahvistetaan neuvoston kokoonpano ja
tehtävät sekä viitataan neuvoston eri alojen
kokoonpanoihin.
17 a artikla Tässä artiklassa vahvistetaan sääntö, jonka
mukaan neuvoston puheenjohtajuus määräytyy, ja
määritellään puheenjohtajan asema ja tehtävät sekä
puheenjohtajuuden kesto.
18 artikla Tässä artiklassa annetaan komission kokoonpanoa
ja tehtäviä koskevat määräykset (mukaan lukien
yksinomainen aloiteoikeus). Neuvottelukunnan tulevien
tarkastelujen perusteella artiklassa vahvistetaan komissiolle
joko rajoitettu kokoonpano tai laajempi kokoonpano ja annetaan
myös ratkaisujen tekemistä koskevat säännöt.
18 a artikla Tässä artiklassa määritellään komission
puheenjohtajan asema ja nimeämistapa.
19 artikla Tässä artiklassa todetaan mahdollisuus perustaa
Euroopan kansojen kongressi, määritellään kongressin
kokoonpano ja sen jäsenten nimeämismenettely sekä
kongressin tehtävät. (Artikla laaditaan valmistelukunnan
käsittelyn pohjalta.)
20 artikla Tässä artiklassa määritellään Euroopan
yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen kokoonpano ja toimivalta sekä pääasialliset
keinot saattaa asia yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
21 artikla Tässä artiklassa määritellään
tilintarkastustuomioistuimen kokoonpano, toimivalta ja
tehtävät.
22 artikla Tässä artiklassa voitaisiin määritellä
Euroopan keskuspankin kokoonpano ja tehtävät sekä EKP:n
neuvoston ja johtokunnan kokoonpano.
23 artikla Tässä artiklassa olisi määrättävä, että
Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota avustavat
talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea, jotka ovat
neuvoa-antavia elimiä.
V OSASTO: UNIONIN TOIMIEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
24 artikla Tässä artiklassa luetellaan eri välineet, joiden
avulla unionin toimielimet käyttävät toimivaltaansa.
25 artikla EU:n lainsäädäntömenettelyjen selkeä kuvaus:
lakien ja puitelakien ym. hyväksymismenettelyt.
26 artikla Selkeä kuvaus päätöksiä yms. koskevista
hyväksymismenettelyistä.
27 artikla Kuvataan menettelyt, joilla unioni panee
täytäntöön 24 artiklassa tarkoitetut säädökset, sekä
keinot, joilla niiden toteuttamista valvotaan.
28 artikla Kuvataan menettelyt, joilla EU toteuttaa tukitoimia
(ohjelmat mukaan lukien), sekä keinot, joilla niiden
toteuttamista valvotaan.
29 artikla Tässä artiklassa kuvataan yhteisen ulko- ja
turvallisuuspolitiikan alan
täytäntöönpanomenettelyt.
30 artikla Tässä artiklassa kuvataan yhteisen
puolustuspolitiikan alan täytäntöönpanomenettelyt.
31 artikla Tässä artiklassa kuvataan poliisi- ja
rikosoikeusasioissa toteutettavan politiikan
täytäntöönpanomenettelyt.
32 artikla Tässä artiklassa olisi määriteltävä:
-edellytykset tiiviimmän yhteistyön toteuttamiselle
perussopimuksen puitteissa; -mahdollisesti ne perussopimuksen
alat, joilla tiiviimmän yhteistyön mahdollisuus on
poissuljettu; -periaate, jonka mukaan perussopimuksen asiaa
koskevia määräyksiä sovelletaan hyväksyttäessä
tiiviimmän yhteistyön toteuttamisen edellyttämiä
säädöksiä; -tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvia ja
siihen osallistumattomia jäsenvaltioita koskevat velvoitteet.
VI OSASTO: DEMOKRATIAN TOTEUTTAMINEN UNIONISSA
33 artikla Tässä artiklassa määritellään periaate, jonka
mukaan unionin kansalaiset ovat yhdenvertaisia suhteissaan
unionin toimielimiin.
34 artikla Tässä artiklassa todetaan osallistuvan
demokratian periaate. Toimielimet varmistavat korkea-asteisen
avoimuuden, jonka pohjalta erilaiset kansalaisten ryhmittymät
voivat osallistua unionin toimintaan.
35 artikla Tässä artiklassa viitataan pöytäkirjaan, jonka
sisältämillä määräyksillä varmistetaan, että Euroopan
parlamentin jäsenet valitaan yhdenmukaisella menettelyllä
kaikissa jäsenvaltioissa.
36 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan sääntö, jonka
mukaan lainsäädäntökäsittelyt Euroopan parlamentissa ja
lainsäädäntökokoonpanossa kokoontuvassa neuvostossa ovat
julkisia.
37 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan unionin
toimielinten päätöksenteossa sovellettavat
äänestyssäännöt, mukaan lukien määräenemmistöjen
määrittely, sekä mahdollisuus rakentavaan pidättymiseen ja
sen käytön seuraukset.
VII OSASTO: UNIONIN RAHOITUS
38 artikla Tässä artiklassa määrätään unionin
talousarvion rahoittamisesta kokonaan omin varoin sekä
menettelystä, jolla omien varojen järjestelmä vahvistetaan.
39 artikla Tässä artiklassa olisi esitettävä talousarvion
tasapainon periaate ja talousarvion kurinalaisuutta koskevat
määräykset.
40 artikla Tässä artiklassa olisi -määrättävä, että
kaikista unionin tuloista ja menoista on laadittava arvio
kunkin varainhoitovuoden osalta ja että ne on otettava
talousarvioon; -kuvattava talousarvion
hyväksymismenettely.
VIII OSASTO: UNIONIN TOIMINTA MAAILMASSA
41 artikla Tässä määräyksessä olisi vahvistettava, kuka
edustaa unionia kansainvälisissä suhteissa, yhteisön jo
käyttämä toimivalta huomioon ottaen. Tässä artiklassa
olisi määriteltävä valmistelukunnan työn perusteella
yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan edustajan tehtävä
ja tuleva asema.
IX OSASTO: UNIONI JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ
42 artikla Tässä artiklassa voitaisiin määritellä unionin
ja sen naapurivaltioiden välinen erityissuhde, jos tällainen
suhde päätetään luoda.
X OSASTO: UNIONIN JÄSENYYS
43 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan periaate, jonka
mukaan unioniin voivat liittyä kaikki Euroopan valtiot,
joilla on sen kanssa yhteiset arvot, joita ne haluavat vaalia
yhteisesti, ja jotka kunnioittavat ehdottomasti perusoikeuksia
ja hyväksyvät unionin toimintaa koskevat säännöt.
44 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan menettely uusien
jäsenvaltioiden liittymiselle Euroopan unioniin.
45 artikla Tässä artiklassa vahvistetaan menettely, jolla
väliaikaisesti pidätetään unionin jäsenyydestä
aiheutuvat oikeudet, jos jäsenvaltion todetaan rikkoneen
unionin periaatteita ja arvoja.
46 artikla Tässä artiklassa mainitaan mahdollisuus ottaa
käyttöön menettely jäsenvaltion päätöksellä
tapahtuvalle vapaaehtoiselle eroamiselle unionista sekä
tällaisen eroamisen institutionaaliset seuraukset.
2. OSA: UNIONIN POLITIIKAT JA UNIONIN TOIMIEN
TÄYTÄNTÖÖNPANO
Tässä osassa olisi esitettävä oikeusperustat. Siinä olisi
mainittava kullakin alalla sovellettavat toimivaltatyypit (III
osasto) sekä säädökset ja menettelyt (V osasto) sen
mukaisesti, mitä 1. osasta päätetään. Tämän
perussopimuksen toisen osan yhteensovittaminen ensimmäisen
osan kanssa edellyttää teknisiä muutoksia.
3. OSA: YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET
Viimeinen osasto: x artikla Aikaisempien perussopimusten
kumoaminen. Oikeudellinen jatkuvuus suhteessa Euroopan
yhteisöön ja Euroopan unioniin. x + 1 artikla
Perussopimuksen soveltamisala. x + 2 artikla Pöytäkirjat:
Perussopimuksen liitteenä olevat pöytäkirjat ovat
erottamaton osa perussopimusta.x + 3 artikla Perustuslain
luonteisen sopimuksen tarkistusmenettely. x + 4 artikla
Perustuslain luonteisen sopimuksen hyväksyminen, ratifiointi
ja voimaantulo. x + 5 artikla Kesto: Perussopimus tehdään
rajoittamattomaksi ajaksi. x + 6 artikla Kielet, joilla
perussopimus laaditaan ja jotka ovat todistusvoimaisia.
-----------------------------------------------------
VIITTEET
(1) Jos unionin nimitys päätetään muuttaa, viittaus
"unioniin" on myöhemmin korvattava kaikkialla
tekstissä "Euroopan yhteisöllä", "Euroopan
unionilla", "Euroopan yhdysvalloilla" tai
"Yhdistyneellä Euroopalla".
(2) Institutionaalisten ja menettelyjä koskevien
määräysten laajuus tässä osassa riippuu ensimmäisen osan
yksityiskohtaisuudesta. Voitaisiin myös ajatella, että
näissä määräyksissä käsiteltäisiin ainoastaan
toimielinten välisiä menettelyjä ja toimielinten sisäistä
täytäntöönpanoa koskevat määräykset voisivat olla
pöytäkirjoissa.
