nuori vakavikko, jota askarruttivat taivaat ja maat

"On niin vaikeaa muodostaa itsellensä maailmankatsomusta" , tuskailee 13-15-vuotias Helle Cannelin päiväkirjassaan. Uskonnolliset kysymykset tuntuisivat askarruttaneen häntä näihin aikoihin ehkä eniten. Välillä hän lähestyy näitä kysymyksiä pohtimalla kuolemaa ja sen jäkeistä elämää, välillä taas asettamalla vastakkain raamatun ja tieteen totuudet "universumista". Hellen näyttävät saaneen epäileväiseksi paitsi kummalliset ristiriidat raamatun ja tieteen välillä, myös monet epäjohdonmukaisuudet uskonnollisessa ajattelussa.

Päiväkirjapohdintaan nousevat näinä vuosina myös elämänfilosofiset kysymykset. "Mikä on ihminen suuressa maailmankaikkeudessa?" ei ihan vielä 14 vuottakaan täyttänyt ajattelija kyselee. Vastaus on toisaalta: "mitätön" , sillä eihän yksittäisellä ihmisellä ole vaikutusta maailmaan "enempää kuin itikalla ihmisen kohtaloon". "Siksi voisi ajatella, samahan se on, mitä tekee", jatkuu pohdinta päätyen kuitenkin toteamukseen: "On kuitenkin väärin ajatella näin. Täytyyhän ihmisellä olla joku tehtävä, miksi hän muuten ollenkaan olisi olemassa? ja kun kaikki ajattelevat samalla tavalla vaikuttaa se jotain. Tulee siis hoitaa kunnolla ja innolla suorittaa tehtävänsä elämässä. Mutta kysymykseen, tuleeko olla kunnianhimoinen, (...) en oikein tahdo löytää vastausta."

(Lähteet: mainitut arkistolähteet)

--------> elämänrakastaja