Naiset ja vaalit
Mainitussa radioesitelmässä on paljon kärsimättömämpi sävy kuin Helle Cannelinin kolmisenkymmentä vuotta aiemmin (1936) Naisten Äänessä julkaistussa kirjoituksessa Miksi naiset heikosti osallistuvat kansan kohtaloiden johtoon, jossa hän itse asiassa ihmettelee samaa asiaintilaa: miksei naisilla ole sitä merkitystä ja vaikutusta valtiollisessa elämässämme kuin äänioikeuden saavuttamisen aikoihin toivottiin. Kirjoitus on yhteenveto viidentoista eri-ikäisen naisvaikuttajan vastauksista lehden kyselyyn. Jotkut vastaajista olivat todenneet, että toiveet olivat olleet liiallisia. Toiset puolestaan katsoivat, ettei päämäärää oltu asetettu liian korkealle, vaan että aika sen saavuttamiseksi oli ollut liian lyhyt. Kirjoittaja tuntuu kallistuvan viimeksi mainittujen kannalle.
Radioesitelmässä ilmenevän tietyn kärsimättömyyden ymmärtää, kun ottaa huomioon, että Helle Kannila oli tuolloin ehtinyt seurata naisten poliittista käyttäytymistä jo 60 vuotta eli koko naisten äänioikeuden olemassaolon ajan. Vuonna 1896 syntyneenä hän ei tosin ollut vielä aivan ehtinyt mukaan naisten äänioikeuskamppailuihin, mutta kun Suomen naisilla oli ensi kertaa mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan, hän oli jo ollut vanhempiensa mukana äänestyspaikalla toteamassa, että naiset varsin "huonosti" käyttivät heille suotua valtaa.
Nyt äänioikeuden saavuttamisesta on 90 vuotta. Miten Helle Kannila olisi mahtanut arvioida tämän päivän tilannetta? Miten hän olisi kommentoinut viime aikojen sukupuolikiintiökeskustelua? Ja mitä mieltä hän olisi ollut nyt jo yli kaksi vuosikymmentä toimineesta Tasa-arvoasiain neuvottelukunnasta, joka perustettiin ainakin osaksi juuri hänen kyseenalaistamansa komitean työn tuloksena?
(Lähteet: Kauppi 1976, 24 + mainitut artikkelit ja arkistolähteet)