Seuran toiminta | Puhekupla | Arkisto

Re: [puhekupla] Kotimaisen sarjakuvan myytti


From: Mika P Lietzen (mplietze@cc.helsinki.fi)
Date: 20.07.2002 - 15:11:11


> Itellä kilahti eniten just Ihmesarja, sitä voisi luonnehtia oikeastaan aika
> maagiseksi kokemukseksi. Nimittäin edelleen Kirbyn ja Ditkon jälkeä
> katsoessa tulee vähän outo olo. Akkarit ja Tintit oli hauskoja mutta
> supersankarit oli jumalia.

Minä en muista lapsena lukeneeni yhtään supersankarisarjakuvaa josta
olisin pitänyt... joskus vähän vanhempana pidin kyllä Mustanaamiosta,
mutta se olikin aika lailla maidompi muskelimies. Will Eisnerin
Spiritistä innostuin kai sen jälkeen ja sen lähemmäksi supersankareita
en päässytkään ennen kuin kiinnostuin niistä ihan vain sarjakuva-
historiallisessa mielessä.
Ihan pienenä luin vain Aku Ankkaa (Barksin jotkut jutut on jääneet
hiton hyvin mieleen - erityisesti Muumion sormus, oi), mutta ensimmäinen
sarjakuva johon suhtauduin intohimoisesti oli Vaasan kirjapainon (?)
julkaisemat Muumi-lehdet, missä oli kansikuvat siitä tsekkiläisestä
hyvin psykedeelisestä ja pinkistä Muuminukkeanimaatiosta. Harmittaa
että ne katosivat jossain vaiheessa.

Ville mainitsi Tapiirin, minusta ne oli vastenmielisiä. Ne oli sellaista
aikuisten sarjakuvaa, mikä oli minusta lähinnä ahdistavaa. Sokalin
Ankardo aiheutti erityisen voimakasta antipatiaa. NonStopia tai
muita en muista koskaan edes lukeneeni... Jippo meille tuli, mutta
oliko siinä sarjakuvia? Luultavasti en edes huomannut niitä. Ne
koottavat vempaimet oli paljon kiinnostavampia. Se oli aivan
mahtava juttu, se Jippo.


S u o m e n S a r j a k u v a s e u r a n S ä h k ö i s e t S i v u t
pääsivu
| seuran toiminta | kupla-akatemia | piirtäjät | alan toiminta | viikon verkkosarja | posti | linkit