[puhekupla] Jarkko Laine Turun sanomissa
From: Mika P Lietzen (mplietze@cc.helsinki.fi)
Date: 08.03.2002 - 10:35:35
Turun sanomissa oli eilen Kimmo Rantasen artikkeli sarjakuvan asemasta
kulttuurin kentässä, liittyen Heikki Jokisen tekemään selvitykseen
aiheesta. Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jarkko Laineen vastakirjoitus
julkaistiin tämän päivän Turun sanomissa.
Asiaan mitenkään erityisemmin puuttumatta haluan vain todeta, että
mielenkiintoisia mielipiteitä tietyillä tahoilla. Ja niin itsetietoisen
nokkelaa tekstiä että ainakaan minä en ymmärtänyt mitä tarkoittaa se
että rintasokeri lohkeilee.
Kimmo Rantasen aiemmin julkaistu artikkeli löytyy Turun sanomien
verkkosivuilta, www.turunsanomat.fi.
---
Kiitos, ei kaikkia korsia kekoon
Kimmo Rantanen puuttuu Vastarantanen -pa (TS 7.3.) sarjakuvien
uhanalaiseen asemaan. Rantanen on lukenut Heikki Jokisen tekemän
selvityksen Tuolien välistä omalle pallille - sarjakuva valtion
taidehallinnossa (Helsinki 2002) ja haluaa levittää sen hyvää sanomaa:
Sarjakuva pitää huomioida taidehallinnossa itsenäisenä taiteenlajina.
Taidehallinnossa? Taiteenlajina?
Tekee mieli lainata Rudyard Kiplingiä: "Onhan se kivaa, mutta onko se
taidetta?"
Turun Sanomien lukijoille testi: Viivi ja Wagner, Ellit, Modesty
Blaise, Kalle Kehveli, Touhulan perhe. Moni teistä minun laillani
katsahtaa ne aamulla, mutta moniko teistä on tullut ajatelleeksi, että
samalla täyttää päivän taidenautintokiintiön? Minä en ainakaan.
Heikki Jokinen pitää selvityksessään sarjakuvaa kirjallisuutena, koska
"se on paperille painettua ja ilmestyy suurelta osin sellaisissa muodoissa
joita olemme tottuneet kutsumaan kirjoiksi".
Jokisen määritelmän mukaan kirjallisuutta ovat myös IKEA:n ja Kodin
Anttilan myyntiluettelot, Lounais-Suomen puhelinluettelo ja maalikaupan
tapettimallikirja. Onneksi Kjisik lopetti housukankaat, muuten
vaadittaisiin kirjastoapurahoja myös pantalongeille.
Minä tykkään sarjakuvista, minulle on tullut Aku Ankka vuodesta 1952
asti. Mutta taiteena en ole sarjakuvia pitänyt koskaan. Minulle taide
alkaa, jos ei Kauko Lehtisen korkeudelta, niin Pertti Kolehmaisen
kumminkin. Juban töitä voi olla esillä Wäinö Aaltosen museossa, mutta vain
osoituksena siitä että näinkin kuva voi manifestoitua, muuttua profaanin
aikamme ikoniksi. Jees käyttögrafiikkaa, sanoi sotamies Ryhmy.
Mutta jos aikuinen ihminen alkaa rintaäänellä kiittää sarjakuvia kuva-
tai sanataiteeksi, minä kuulen estetiikasta harrastuneen peräkamarin
aikamiespojan äänen. Kuulen rintasokerin lohkeilevan.
Kimmo Rantanen jättää kertomatta, että Jokinen teki opetusministeriön
julkaiseman selvityksensä valtion muotoilutoimikunnan toimeksiannosta.
Lue: sarjakuva on etsinyt itselleen valtion apurahoitusta muualtakin kuin
kirjallisuuden puolelta.
Taideteollisuus hylkäsi keostaan Jokisen kantaman korren, minä teen
saman nyt kirjailijoitten puolesta.
JARKKO LAINE
Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja
