Re: [puhekupla] palautteesta
From: Reima Mäkinen (kuvagra@nic.fi)
Date: 05.02.2002 - 11:42:42
Ongelmia: MarkoT, Sarjainfo ja kritiikki
Marko kirjoitti kritiikin tarpeesta ja kritisoi tällä listalla malliksi.
Kiinnittäisin kuitenkin huomiota seuraaviin seikkoihin: On eri asia
kritisoida jonkun ihmisen piirrosjälkeä tai koko tuotantoa, kuin
yksittäistä työtä. Vaikea kuvitella, että Kari saisi jotain irti yleisestä
kommentista tyyliin:"Nyt muoto näyttää löysältä ja heikolta, ei hauraalta."
Tämä on tärkeä pointti siksikin, että kritiikin kohteena tulisi olla työ
eikä tekijä.
Lehdissä (ja vaikka tv:ssä ja webissäkin) julkaistava kritiikki on
kirjoitettu lähinnä sarjakuvien kuluttajia varten. Ideana olisi kai kertoa
yleisölle, onko kyseinen teos hankkimisen väärti, ja jos on, niin millä
perusteella. Näin kriitikkolähteiden ja lehtijuttujen perusteella
ymmärtänyt. En tiedä minkä verran kritiikkejä kirjoittavat vaivautuvat
näitä asioita miettimään, tai kuinka laajasti tämä perusjuttu on
sisäistetty, mutta kuten tälläkin listalla on todettu, kritiikkitilanne on
hitusen parempi kuin vaikkapa 20 vuotta sitten.
Sarjainfo on luku erikseen. Koska Kiven palstaa ja omakustannesarjiksia
lukevat ja ostavat lähinnä vain muut piirtäjät, niin on melko yhdentekevää
minkä suuntaisesti se viesti siellä on sommiteltu.
Vielä yksi yleisempi kritiikkiin liittyvä ongelma tulee esiin kun verrataan
kirjallisuus ja sarjakuvakritiikkiä.
Ihannetapauksessa kriitikko on alan asiantuntija ja hän saa käyttää
aiheeseen liittyvää erikoistuntemustaan itse valitsemaansa kirjallisuuden
lajiin. Palstatilaa on riittävästi ja hän saa kirjoittaa monipuolisesti ja
pohdiskellen. Sarjakuvan suhteen asia ei ole aivan yhtä ruusuinen kuin
kirjallisuuden. Sen eri lajeja ei vielä tunnisteta. Jos lehdellä sattuu
olemaan sarjakuvatoimittaja, hän on automaattisesti kaikkien
sarjakuvanlajien asiantuntija amerikkalaisista stripeistä, eurooppalaiseen
epookkiin, mangaan ja kotimaisiin omakustannejulkaisuihin. Suuri osa
kritiikeistä kirjoitetaan kuitenkin freelancereiden toimesta, eli voidaan
olettaa, että kirjoittaja uskoo tuntevansa lajin traditiot ja historian
riittävän hyvin. Ehkä hän tuntee jopa yleisen sarjakuvailmaisun teorian.
Arvostelijan toimintaa rajoittavat yhtäältä lajin perinteet ja kritiikin
kielenkäyttötavat, toisaalta lehden asettamat vaatimukset. Kriitikko ei voi
myöskään olettaa, että lukija tuntisi kaikki sarjakuvista ja
kirjallisuudesta puhumista helpottamaan keksityt hienot termit. Näissä
puitteissa kriitikko valitsee näkökulmansa teokseen, esittelee sen, sekä
kertoo mistä hän pitää ja mistä ei. Tapauskohtaisesti kriitikko myös
perustelee mielipiteensä. Hän arvostelee vain teoksen, ei sen tekijää.
Kriitikko on vastuussa sanomisistaan ja hänen toimintaansa tyytymätön
tekijä voi julkaista kirjoituksesta vastineen. Tekijän kannalta saattaa
olla ikävää jos kriitikko kiinnittää huomionsa, mielipidettä
muodostaessaan, tyystin eri asiaan kuin on tarkoitettu, mutta niin monet
muutkin lukijat todennäköisesti tekevät.
Ratkaisuehdotus:
Tämän maililistan käyttökelpoisuutta kritiikkipalstana, uskallan epäillä.
Sen sijaan ehdotan
atejeekritiikkijärjestelmänkehittämisprojektinaloittamista.
Ateljeekritiikki tarkoittaa sitä, että tekijät kommentoivat toistensa töitä
rakentavassa hengessä. Ulkomailla tästä on saatu hyviä kokemuksia, samoin
esim. Parasiitti-Petrin&Harton toimintaa on kiitelty.
Koska kaikki on muuten niin vaikeaa, ehdotan edelleen webbipohjaisen
systeemin pystyttämistä (Kritiikkitaivas?). Tämä systeemi toimisi vähän
niin kuin mikä tahansa www-foorumi, eli keskustelupalsta. Tekijä voisi
ilmoittaa sinne kirjansa, lehtensä (tai lehtisarjakuvansa) ja muut tekijät
voisivat kommentoida sitä NIMETTÖMÄNÄ. Jos itselle tulisi pyyhkeitä se
kirvottaisi ehkä sapekkaampiin kommentteihin muita kohtaan, mutta toisaalta
taas muiden kiittely voisi tuoda positiivisia kommentteja ja kiitoksia
itsellekin. Ainakin syntyisi keskustelua.
Tarvittaessa foorumi voisi olla suljettu, niin että mukana kirjoittamassa
olisi vain yhteisössä tunnettuja tyyppejä, takahikiänkeke pääsisi
ainoastaan lukemaan krittiikkejä, ei lähettelemään kekemäisiä spedeilyjä.
Reima
