Subject: Pohjolan Sanomat 11.4.
From: Jorma Mantyla (jmantyla)
Date: pe 11 huhti 1997 - 17:41:06 EEST
Hei.
Onkohan Katto-meny:lta pyydetty lausuntoa sananvapaustoimikunna
mietinnöstä. Oikeusministeriöön voi lähettää lausuntoja
muistaakseni toukokuun puoliväliin. Kaapelista olisi varmaan
syytä lähettää.
Ohessa juttuni tämän päivän PS:ssa.
---Sananvapaustoimikunnan esitys kaipaa hiomista (Pohjolan Sanomat 11.4.1997)
Helmikuussa valmistuneessa sananvapaustoimikunnan mietinnössä yritetään korvata vanhentunut painovapauslakimme ja sen johdan- naiset yhdellä lailla. Esitystä luonnehditaan "välineneutraa- liksi". Toteutuessaan laki merkitsisi muutoksia kaikille vies- timille, mutta suurimmat muutokset koskisivat tietoverkkojul- kaisemista, jota sananvapauslainsäädäntö ei tähän asti ole tun- tenut lainkaan.
Voimassa oleva sananvapautemme perustuu vuonna 1919 säädettyyn painovapauslakiin. Uusien medioiden ja erityisesti tietoverkko- julkisuuden syntyminen on tehnyt laista vanhentuneen, vaikka sitä on täydennetty vuoden 1971 radiovastuulailla sekä kaapeli- televisiolailla vuonna 1993. Siksi oikeusministeriö asetti vuonna 1995 sananvapaustoimikunnan laatimaan esityksen uudeksi laiksi.
Lehdistössä, radiossa ja televisiossa päätoimittajan valta ja vastuu kapenisi esityksen mukaan - jopa titteli katoaisi ja kor- vattaisiin vastaavan toimittajan käsitteellä. Lähdesuojaa hei- kennettäisiin ja vastineoikeus ulotettaisiin kaikkiin viesti- miin. Näin syntyvistä ongelmista on jo keskusteltu julkisuudes- sa. Suurimmat muutokset koskisivat kuitenkin tietoverkkovies- tintää, erityisesti internetiä.
SANANVAPAUS TIETOVERKOISSA
Internet poikkeaa kaikista edeltäjistään sikäli, että sen kautta kuka tahansa voi saada viestin julkisuuteen ilman toimittajan suorittamaa valikointia. Tämä ainutlaatuinen ominaisuus on syn- nyttänyt ihailua, myyttejä, kiistelyä, epäluuloja ja väärinkäy- töksiäkin.
Internetillä on Suomessa tällä hetkellä noin 200000 päivittäistä käyttäjää. Kyseessä on siis merkittävä uusi julkisuusmuoto, jota varten ei kuitenkaan ole lainsäädäntöä. Puute tuli selväs- ti ilmi runsas vuosi sitten, kun amerikkalainen scientologia- lahko onnistui lainsäädännössä olevaan aukkoon vedoten sulkemaan Helsingissä sijainneen ns. anonyymiserverin. Koneen kautta vä- litettiin julkisuuteen nimettömästi lahkon salaisia materiaale- ja.
Sananvapaustoimikunta erottelee verkkoviestin ja verkkojul- kaisun. Jälkimmäiselle tarvitaan lakiesityksen mukaan vastaava toimittaja. Verkkoviestien lähettäminen internetiin olisi sen sijaan yhtä vapaata kuin nytkin.
Epätietoisuus tästä synnytti ensin epäluuloja verkon käyttäjien keskuudessa, kun internetin ehdotonta vapautta vaalivat pelkäsi- vät jonkinlaisen päätoimittajajärjestelmän ulottamista verkkoon. Pelättiin, että joillekin annettaisiin oikeus valikoida mitä verkossa julkaistaan. Epäluuloja lisäsi toimikunnan salamyhkäi- nen työskentely. Puhuttiin jopa Singaporen mallin tuomisesta Suomeen. Näin ei kuitenkaan esitetä, vaan toimikunta on ymmär- tänyt internetin ainutlaatuisuuden sananvapauden kannalta.
ONGELMALLINEN VERKKOJULKAISU
Toimikunnan rajanvedosta seuraa kuitenkin myös ongelmia. Verk- kojulkaisulle tulisi esityksen mukaan nimetä vastaava toimitta- ja. Verkkojulkaisun vastaavasta toimittajasta tulee olla saata- villa tieto, julkaisua koskisi vastineoikeus ja se olisi arkis- toitava kolmen kuukauden ajan ilmestymisestä.
Mutta mikä on verkkojulkaisu? Tähän sananvapaustoimikunnan esi- tys vastaa "säännöllisen julkaisemisen" käsitteellä. Ilmeisesti suurin osa www-sivuista olisi julkaisuja, koska useimpia päivi- tetään uusin artikkelein ja kuvin säännöllisesti. Täten niille tulisi nimetä vastaava toimittaja tai toimittajia, joiden tulee olla täysivaltaisia henkilöitä.
Ongelmia ei synny, jos esim. sanomalehti alkaa tehdä verkkover- siota, koska vastaava toimittaja voi olla sama henkilö kuin pai- netussa lehdessä. Samoin kuka tahansa voi halutessaan esityksen mukaan perustaa oman verkkojulkaisun ja ryhtyä sen vastaavaksi toimittajaksi. Sen sijaan ongelmia voi syntyä kouluissa ja op- pilaitoksissa, jotka julkaisevat verkkolehtiä ja oppilaiden ko- tisivuja, koska alle 18-vuotiaat eivät ole täysivaltaisia. Ovatko vanhemmat vastaavia toimittajia, jos he ostavat 15-vuoti- aalle joululahjaksi internet-liittymän, jolla lapsi tekee ko- tisivun? Tältä osin toimikunnan esitys kaipaa täydennystä.
Vaatimus vastineoikeudesta on ongelmallinen asia www-sivuilla, jotka usein ovat henkilökohtaisia. Tätä kohtaa jouduttaneen täsmentämään, sillä selkeitä ohjeita ei toimikunnan esityksestä löydy. Ehkä vaatimus linkittämisestä vaihtoehtoiselle www-si- vulle voisi olla ratkaisu, koska toimikunta viittaa "lainvas- taisten verkkoviestien välittämiseen www-linkkien avulla" perus- tellessaan "verkkoviestin jakelun keskeyttämistä" kolmen kuukau- den ajaksi tuomioistuimen päätöksellä.
TALTIOINTIAIKA
Sananvapaustoimikunta esittää julkaisujen taltioimista kolmen kuukauden ajaksi julkistamisesta. Tämä ei aiheuta suuria ongel- mia perinteisessä julkaisemisessa, mutta internetin jatkuva ke- hittyminen muuttaa koko ajan tilannetta. Jo nyt www-sivuilla voi olla ääntä ja liikkuvaa kuvaa.
Tällöin taltioiminen voi aiheuttaa kustannuksia ja huomattavia teknisiä ongelmia, sillä äänen ja liikkuvan kuvan taltioiminen kolmen kuukauden ajaksi digitaalisessa muodossa vaatii paljon levytilaa. Toimikunta sanoo ettei sen esityksellä ole "sanotta- via" taloudellisia vaikutuksia, mutta nopeasti kehittyvässä in- ternetissä tilanne saattaa olla toisin.
Kokonaisuutena on todettava, että eräistä ongelmista huolimatta sananvapaustoimikunnan esitys voi olla askel eteenpäin. Esitys koskettaa eniten tietoverkkoviestintää, joten oikeusministeriö ottanee lausuntokierroksella huomioon alan edustajien näkemyk- set. Keskeistä on ymmärtää internet-julkisuuden ainutlaatui- suus, johon kajoaminen voi aiheuttaa vastalausemyrskyn.
Nykyisellään esitys voi tuoda verkkojulkaisemiselle etujakin. Toimikunta on pyrkinyt turvaamaan anonyymin julkaisemisen tieto- verkossa sekä velvoittaa tallentamaan verkkoviestin lähettäjän tunnistamistiedot. Näin saataisiin pois päiväjärjestyksest eräitä ilmenneitä väärinkäytöksiä. Esitys kaipaa kuitenkin hio- mista verkkojulkaisemisen erikoisuuksien osalta mm. liittye julkaisun käsitteeseen, vastaavaan toimittajaan, vastineoikeu- teen sekä tallentamisvelvollisuuteen. Ehkä tässä tilanteessa olisi hyödyllistä seurata tietoverkkoalan nopeaa kehitystä kii- rehtimättä suotta lainsäädäntöhankkeita.
JORMA MäNTYLä YTL, tiedotuksen ja viestinnän opettaja Länsi-Lapin Ammattioppilaitos, viestintä ja kuvataide
This archive was generated by hypermail 2a24 : pe 19 huhti 2024 - 01:20:27 EEST