AVOIN KIRJE PARLAMENTAARIKOILLE 3.2.1999
Hyvät kansanedustajat!
Tänään hallituksen iltakoulu saa käsiteltäväkseen luonnoksen kansalliseksi
metsäohjelmaksi.
Ohjelman tiimoilta on käyty kansalaiskeskustelua mm. Maa- ja
metsätalousministeriön internetsivulla osoitteessa http://www.mmm.fi/kmo
sekä Ekometsätalouden Liiton ja Vision Kansallisilla metsäkäräjillä
osoitteessa
http://www.kaapeli.fi/visio/metsa. Myös lehdistössä ohjelma on saanut
perustavaa kritiikkiä.
Ohjelmaa on markkinoitu avoimuudella ja laajapohjaisella käsittelyllä,
mutta tosiasiassa ohjelman tekijät eivät ole millään foorumilla vastaneet
ohjelmaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin.
Kerrattakoon vielä kerran esiinnousseita kysymyksiä:
1. Onko tehometsätalous lisännyt kasvua ja puuvaroja?
Kmo perustelee metsänhoitoon lisättäviä valtion ja metsänomistajien
lisäpanoksia väittämällä että tehometsätalouden kaudella vuodesta 1950
alkaen tehdyllä metsänhoidolla on lisätty metsien kasvua ja puun määrää.
Väite on vastoin totuutta. Vain soiden ojituksella on lisätty puustoa ja
kasvua. Avohakkuilla ja alaharvennuksilla sen sijaan on vain vähennetty
metsän kasvua ja samalla aiheutettu nykyinen metsänhoidon umpikuja
taimikonhoidossa ja ensiharvennuksissa.
2. Lisääkö avohakkuiden lisääminen maaseudun tuloja?
Kmo:n väitetään lisäävän miljardeilla maaseudun tuloja, kun hakkuiden
määrää lisätään, mutta kysehän on selkeästä tulonsiirrosta tulevista
hakkuumahdollisuuksista. Itseasiassa avohakkuilla vähennetään tulevien
vuosikymmenten puun kasvua ja erityisesti niukkenevan tukkipuun kasvua.
3. Lisääkö ohjelma työpaikkoja?
Ohjelmalla ja lisääntyvillä hakkuilla väitetään turvattavan metsäalan
työpaikkoja. Työllisyysongelma ei kuitenkaan ratkea hakkuita lisäämällä
vaan jalostusrakennetta ja jalostusastetta muuttamalla. Tähän
välttämättömään muutokseen ohjelmalla ei ole mitään konkreettista
annettavaa, vain irrallisia korulauseita.
4. Onko ohjelma ekologisesti kestävä?
Biodiversiteetin suojelu jää ohjelmassa hokemien tasolle. Ohjelmassa ei
ilmene miten metsien suojelulla ja metsien käsittelyllä turvattaisiin tai
edes pyrittäisiin turvaamaan biodiversiteetti.
Ilmastonmuutosproblematiikan osalta ohjelma perustuu kestämättömään ja
useaan kertaan alasammuttuun hokemaan jonka mukaan nuoret metsät sitovat
hiiltä, kun olennaista on vaalia metsien olemassaolevia hiilivaroja.
Avohakkuupolitiikka on vastoin ilmastonmuutoksen torjumisen globaaleja
velvoitteita.
5. Turvaako ohjelma monikäytön?
Tässäkin asiassa ohjelma perustuu hokemiin ja todellinen analyysi ja
asiantuntemus puuttuvat. Luontomatkailun ja keruutuotealan asiantuntemusta
ei ole ohjelman teossa käytetty, eikä näiden alojen huomioimiseen
metsänhoidossa ja metsätaloudessa paneuduta lainkaan.
6. Onko ohjelma ekonomisesti kestävä?
Keskeinen puute ohjelmassa on se, ettei ohjelma huomaa globaalien
markkinaehtojen olevan ristiriidassa ohjelman pyrkimysten kanssa.
Trooppinen puu ja kierrätyskuidut, sekä peltosellu ovat syrjäyttämässä
pohjoisen puun sellu- ja paperimarkkinoilta ja Suomen olisikin nopeasti
suunnistettava mekaanisen puun laatujalostukseen. Ohjelma ei myöskään
huomaa ja tunnusta metsätaloutemme korporativistisia ja markkinamekanismien
vastaisia rakenteita, jotka estävät vapaan yrittäjyyden metsänhoidossa,
puunkorjuussa ja puukaupassa.
Mitä jää käteen virkamiesministerin työryhmän ohjelmaluonnoksesta?
Ohjelmasta paistaa läpi huonosti naamioitu metsäammattikunnan pyrkimys
ulosmitata itselleen entiset asemat metsänhoidon ja metsänomistajien
holhoajina. Tähän vaaditaan sekä veromarkkoja että metsänomistajien rahoja.
Ohjelmasta paistaa läpi metsäteollisuuden pyrkimys a) lisätä hakkuita
nykyiseen alhaisen jalostusasteen bulkkituotantoon b) vaatia siinä ohessa
lisää ns. perusvoimaa jotta puun käyttöä voitaisiin korvata energian
käytöllä . Ohjelma tunnustaa avoimesti olevansa metsäklusterin eli
muutamien ylikansallisten suuryhtiöiden ohjelma.
Kansakunnan edun kannalta ohjelmasta ei jää käteen mitään. Kyse on
vanhasta tehometsätalouden ohjelmasta, ei kestävästä ohjelmasta ensi
vuosituhannelle.
HYVÄT KANSANEDUSTAJAT!
Kysyttäessä ohjelman tekijöiltä miksi ohjelmaa ei voida tuoda eduskunnan
käsittelyyn, meille vastattiin: "Ei niin voida tehdä, kun vaalitkin ovat
niin lähellä." Perustelu on ennenkuulumattoman avoin ja kertoo siitä
syvästä epäparlamentarismista, mihin MMM:n metsäosastolla on vaivuttu.
Totta kai kansallinen metsätulevaisuus on sen koko luokan asia, että se
kuuluu parlamentaariseen agendaan.
Eduskunnan tulisikin nyt viheltää peli poikki. Parlamentarismin kannalta
olisi parasta jos eduskunta ottaisi Hemilän ohjelman käsittelyynsä ja
kävisi aidon tulevaisuuskeskustelun metsäasiasta. Näin myös äänestäjille
hahmottuisi millaista metsäpolitiikkaa eri puolueet ja kansanedustajat ajavat.
Puheenvuoro tulisi tämän jälkeen varata aidossa parlamentarismin hengessä
äänestäjille. Uuden eduskunnan tulisi käynnistää aidosti demokraattinen ja
parlamentaarinen prosessi, jossa tutkitaan realistisesti erilaisia
skenaarioita, tulevaisuuskuvia ja vaihtoehtoja Metsä-Suomelle tässä
maailmassa.
Hemilän yhden asian ohjelmaan ei tässä vaiheessa olisi syytä minkään tahon
hirttäytyä.
Metsäparlamentarismin puolesta
Hannu Hyvönen
Ekometsätalouden liiton hallituksen jäsen
metsänomistaja
Iisalmi
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/