Hei
Aluksi monet kiitokset Hannu Hyvöselle mahdollisuudesta, jonka EML tarjosi
tähän KMO:ta koskevaan keskusteluun. Näyttää lisäksi siltä että jotkut
tavoitteenne etenevät, etunenässä puukauppatapoja koskeva selvitystyö ja
suojelutavoitteiden suurempi paino KMO:n tavoitteenasettelussa. KMO:n
saamasta kritiikistä yksi tärkein seikka on mielestäni se, ettei siinä
tarjota päättäjille erilaisia tulevaisuuden visioita, joista voidaan valita
se jota halutaan toteuttaa.
Sitten kommentteja Vartiaisen Mikon viestiin:
>Vaikuttaa siltä, että metsän sisältämien
>eliöyhteisöjen kokonaisuutta ei ole juurikaan tutkittu.
Aikamoinen yleistys. Tapion ja Metsähallituksen edustajia haastattelemalla
ei saa todellista kuvaa metsäeliöyhteisöjä koskevasta tutkimuksesta
Suomessa. Sitä on tehty paljon sekä Metlassa että yliopistoissa, vaikkakaan
ei monimuotoisuuden nimikkeen alla kuten nyt. Esimerkiksi Helsingin
yliopiston Ilkka Hanskin ryhmältä on saatu ennusteita lajien häviämisestä
vanhojen metsien vähäisyyden ja pirstoutumisen myötä.
>hakkuuaukkojen kokoa tulisi pienentää (HS:
>valtion mailla keskimääräinen aukon koko yli viisi ha; yksityisten mailla
>keskimäärin alle kolme ha). Samoin hakkuualueille jätettyjen elävien puiden
>määrää pitäisi lisätä, (valtio mailla nyt 12 puuta/ha; yksityisten mailla
>alle 6
>puuta/ha).
Hakkuuaukkojen koon pienentämiselle ei käsittääkseni ole minkäänlaisia
perusteita, päin vastoin, aikaan pitäisi saada myös isoja aukkoja ja isoja
vanhan metsän alueita. Jos halutaan hakea metsänkäsittelylle mallia
luonnonmetsistä, sitä pitäisi etsiä, ei pelkästään 1920-luvun
inventoinneista (joita en pidä kovin luonnonmukaisina) vaan itärajan takaa,
kuten monet tutkijaryhmät tekevätkin mm. Helsingin ja Joensuun
yliopistoissa. Ilman hakkuita kehittyvä metsä on erittäin monimuotoinen,
siinä on tasa- ja eri-ikäisiä metsiköitä, paljon puulajeja ja erikokoisia
aukkoja. Vanhoja metsiä on paljon nykyistä enemmän, samoin lahopuuta ja
palanutta puuta.
On totta, että jättöpuiden vaikutusta päästään tutkimaan vasta nyt kun
niitä on alettu jättää. Avainbiotooppien ja jättöpuiden merkityksestä on jo
tuloksia, mm. Maaseudun Tulevaisuus 12.12. referoi hyvin Metlan
monimuotoisuusohjelman väliraporttia (Metlan tiedonantoja nro 705) ja
toteaa, että noin kolmasosa metsien uhanalaisista lajeista voitaneen
pelastaa nykyisenkaltaisilla suositetuilla muutoksilla metsänhoitoon:
avainbiotooppien suojelu, jättöpuut, lahopuun lisääminen, palaneen puun
lisääminen. Kaksi kolmasosaa lajeista on hyvin harvinaisia myös
luonnontilaisissa metsissä, joten niihin on vaikeaa vaikuttaa metsänhoidon
keinoin. Ennustaisinkin, että lähiaikoina sopivasta aukon koosta ei päästä
sopuun sen enempää kuin tarvittavasta jättöpuiden määrästäkään - asia
ratkeaa metsänhoidolle asetettavien tavoitteiden (taloudelliset -
ekologiset - sosiaaliset) mukaan. Jos taloudellista pohjaa rapautetaan
liian tiukoilla ekologisiin tavoitteisiin pyrkivillä laeilla, kärsii
jossain vaiheessa myös sosiaalinen kestävyys.
Uusimmassa Maaseudun Tulevaisuudessa tältä viikolta (15.12.?) on kaksikin
mielenkiintoista artikkelia, toinen Tapion hakkuiden luontolaadun seurannan
tuloksista, joissa todetaan että pääosin uusia ohjeita toteutetaan hyvin.
Lisäksi lehdessä on Kullervo Kuuselan yliöartikkeli jossa kaikenlainen
ekohöpsötys teilataan epätieteellisenä. Eli on hyvä että monimuotoisuutta
nyt vihdoin tutkitaan, koska ilman tutkimustietoa on hankalaa perustella
sen enempää suojelua kuin tehometsätalouttakaan!
>Sivullisen silmin näyttää entistä enemmän siltä, että metsien
>tutkimuksesta on
>puuttunut todellinen tiede.
Tämä väite on todella kummallinen. Kuten aikaisemmin listalla todettiin,
Lähdettä ei kai kritisoitu siksi että tutkimuskohteet olisivat olleet
vääriä, vaan tutkimusmenetelmien soveltamista ja tulosten julkistamista
arvosteltiin. Toteutuskeinot olivat kieltämättä kovia.
Rauhaisaa joulunaikaa kaikille
Anneli Jalkanen
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/