Mielikäiselle pohdittavaa ja miksei muillekin.
> On Fri, 11 Dec 1998, eml wrote:
> > 1.Jos ajatellaan että kaikilla lajeilla on itseisarvonsa voidaan
> ajatella
> > että yksilön arvo on lajin arvo jaettuna yksilöiden lukumäärällä.
> Niinpä
> > lajinsa viimeisten yksilöiden arvo lähenee ääretöntä mutta yhden
> hyttysen
> > arvo on mitätön. Kyse on kai geeniperinnön kantamisesta. Jos kantajia
> on
> > paljon yhdellä yksilöllä ei ole merkitystä.
>
> Mutta ei ole pitävää perustetta miksi näin ajateltaisiin. Miksei saman
> tien aleta määritellä itseisarvoa olennon biomassan hyödyllisyytenä
> lajikehitykselle. Hyttynen on ärsyke, joka toisaalta stimuloi muita
> eliöitä selviämiskamppailussaan.
>
Tässä hieman perustetta, jotta väite ei vaikuttaisi niin huteralta. Lajin
viimeisen yksilön ääretön arvo on erittäin hyvä perustelu nimenomaan
biodiversiteetin kannalta, vaikkakin populaation sukupuuttotutkimusten
perusteella ääretön arvo saavutetaan jo aiemmin. Tämä johtuu siitä, että
pienen populaation selvitymismahdollisuudet heikkenevät populaation
pienenemisen myötä jyrkästi. Tähän on syynä ensinnäkin geeniperinnön
yksipuolistuminen, josta on seurauksena sisäsiittoisuus. Sisäsiittoisuuden
seurauksena "elinkelvottomat geeniyhdistelmät" lisääntyvät ja seuraavan
sukupuolen lisääntymiskyky pienenee (esim. vuorigorilla). Toinen pienen
populaation uhkatekijä johtuu populaatiota kohtaavan alueellisen katastrofin
vaikutus sukupuuttoriskiin: jos populaatio on lukumäärältään pieni, koko
lisääntymiskykyinen sukupolvi saattaa tuhoutua (esim pienipopulaatioinen
muuttolintu, jonka muuttomatkan lepokosteikko tuhoutuu). Kolmas sukupuuton
uhka liittyy nimenomaan liian pieneen populaatioon lisääntymiskumppanin
löytämismahdollisuuksien pienentymisen myötä. Tästä mainio esimerkki on
sinivalas, joka on ollut kolmisenkymmentä vuotta rauhoitettu, mutta jonka
yksilömäärä on niin pieni, että kanta ei rauhoituksesta huolimatta ole
elpynyt.
> Toisaalta voisimme ottaa talteen kaikkien eliöiden geenejä niin ei
> tarvitsisi tätäkään keskustelua käydä.
> Vähän oli taas hutera väite paitsi jos on samaa mieltä kuin sinä jolloin
> perustelut ovatkin turhia.
>
Geenipankkiajattelua on sovellettu varsinkin suurten nisäkkäiden suojelussa,
mutta keinona se on äärimmäinen hätätilanne eikä luontoon palauttaminen
välttämättä onnistu juuri pienten populaatioiden suuren sukupuuttoriskin
takia.
Tärkein perusteluni Mielikäiselle on kuitenkin se, että biodiversiteetin
suojeleminen ei ole yhtä kuin geeniperimän suojelu. Geeniperimän voi säilöä,
mutta tällöin päädytään staattiseen tilaan, jota voitaisiin rinnastaa
investointiin, joka ei kasva korkoa ja aiheuttaa vain kustannuksia (anteeksi
ekonomikoulutukseni). Biodiversiteetin suojelun tarkoitus on säilyttää
dynaaminen geeniperimä, joka on riittävän laaja evoluution (=lajien
kehityksen) toimimiselle. Jokainen sukupolvi on erilainen kuin edellinen ja
teoriassa seuraavan lisääntymiskykyisen sukupolven voidaan ajatella olevan
kehittyneempi kuin edellisen.
Tähän ajatteluun ei mahdu Mielikäisen kyyninen ajattelu geenien
säilömisestä. Sillä tosin vältetään lopullinen sukupuutto, mutta samalla
viedään luonnolta mahdollisuus elämän ominaisuuksien optimointiin.
Toisekseen on muistettava, että edes Suomessa, jossa lajeja on vähän ja
tutkimus on ollut kattavaa, ei tunneta kaikkia eläviä lajeja eikä niitä näin
ollen voida säilöä. Puhumattakaan siitä, että Amazonasin lajeista tunnetaan
viidestä kymmeneen prosenttiin. Tuntemattomien lajien lukumäärä nousee
arvioijasta riippuen miljoonista kymmeniin miljooniin. Säilö niitä geenejä
sitten:-o!
Kun tietomme ja keinotekoinen säilömismahdollisuutemme on rajallinen, paras
keino on suojella elinympäristöjä pirstoutumiselta ja
yksipuolistumiseltamme. Näin saadaan metsätalouden hyödyn lisäksi takeet
biodiversiteetin säilymiseksi.
t. Pekka Palomäki
> _______________
> Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
> osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
> osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
> Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/
>
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Voit poistua listalta lähettämällä
osoitteeseen majordomo@kaapeli.fi viestin: "unsubscribe metsa".
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/