Hyvät listalaiset, jatkan osaltani keskustelua kesähakkuista:
>
> Puun kesäkorjuu ei johdu puun tuoreuden vaan puunkorjuun
> erikoiskoneiden vaatimuksista. Talvella kaadettu puu on keväällä ja
> alkukesällä käytettynä kosteampaa ja vaaleampaa kuin juuri kaadettu
> tuore puu. Erityisen huonoa on nilan so. kelirikon aikana ja keväällä
> kaadettu puu, koska se kuoriutuu monitoimikoneen käsittelyssä.
> Kuitenkin korkeimpia puun hintoja maksetaan kelirikkoleimikoista. Se
> johtuu yksinkertaisesti siitä, että miljoonakoneille on saatava
> ympärivuotista työtä, koska niitä ei voi käyttää muissa töissä. Jotta
> korjuu saataisiin ympärivuotiseksi, yhtiöt haluavat ostaa puuta vain
> pystykaupalla.
Käydystä keskustelusta ei ilmene, mitä kesähakkuilla tarkoitetaan, mutta oletetaan, että talvihakkuut tehdään silloin kun maa on roudassa. Ilmatieteen laitoksen sää- ja routatilastoista voidaan päätellä, että Oulujoen eteläpuolella routa on sulanut 1.5. mennessä ja maa on jäätynyt 1.11., jos tarkastellaan tätä aluetta keskimäärin. Oletetaan, että esähakkuut kielletään, eli 1.5. - 1.11. puuta ei saa hakata.
Tehtaiden ja sahojen puunkäyttö on kuitenkin tasaista kuukausittain, mutta, oletetaan edelleen, että näillä on kuukauden kesäseisokki esimerkiksi heinäkuussa. Oulujoen eteläpuolella puuta hankittiin teollisuuden tarpeisiin noin 45 miljoonaa kuutiota vuosittain, keskimäärin noin 4 miljoonaa kuutiota kuussa. Jos nyt kesähakkuut kielletään, talven aikana pitäisi kesäksi hankkia ja varastoida 20 miljoonaa kuutiota puuta.
20 miljoonaa kiintokuutiota vie kaadettuna ja pinottuna ainakin 40 miljoonaa kuutiota tilaa, kymmenen metrin korkuisena yhtenä pinona pohjapita-ala olisi neljä neliökilometriä. Tietenkään nämä puut eivät ole yhdessä pinossa, mutta onhan tälläisen puumäärän varastoimisen ja varastokäsittelyn järjestelykin ongelma. Suurin vaikeus kuitenkin on kysymys siitä, millä tälläinen puumäärä pidettäisiin tuoreena ja käyttökelpoisena? Laki puuntuhohyönteisten torjunnasta tulisi myös vastaan, sillätuhohyönteisten lev
ämisen estäminen olisi erittäin hankalaa.
Hiomoiden ja sellutehtaiden puunsäilytys lienee rahalla jotenkuten järjestettävissä, mutta miten sahoilla. 10 miljoonaa kuutiota tukkia pidettäisiin halkeilemattomana, sinistymättömänä ja muutoinkin käyttökelpoisena? Epäilen, ettei mitenkään.
Sitten puunhankintaan. Kesähakkuiden kieltäminen johtaisi siihen, että puolen vuoden aikana jouduttaisiin hankkimaan vuoden puut. Hakkuukoneiden, olivatpa nämä keiden tahansa, yhtiöiden urakoitsijoita tai puun välittäjiä, määrä pitäisi kaksinkertaistaa, samoin metsureiden ja muiden puunhankinnasta huolehtivien. Mitä he tekisivät kesällä? Tuskin maanviljelijöistäkään olisi suurta apua, aktiivitiloja lienee nykyään 80-90 000 ja määrä vähenee koko ajan. Ja tilat keskittyvät yhä enemmän etelään ja länteen,
un metsät ovat idässä. Ja mitä sitten tehtäisiin, jos routatalvea ei tulisikaan, kuten viime talvina on käynyt?
>
> Väitöskirjassani havaitsin, että puun laatuvaatimuksia liioitellaan
> (s. 133-137). Kuivahtaneestakin puusta voidaan valmistaa sellua mutta
> ehkä korkeammin kustannuksin kuin tuoresta puusta. Kysymys on vain
> kustannusvertailusta. Sitä ei ole edes yritetty tehdä, koska
> erikoiskoneiden ympärivuotinen työ on perusfakta, jota ei haluta
> asettaa kysymyksenalaiseksi.
Jos sopivasta laadusta huolehtimalla vähennetään tuotantokustannuksia ja ympäristörasitusta sekä parannetaan tuoteen laatua, niin miten tämä voi olla laatuvaatimusten liioittelua?
>
> Routa on Suomessa harvinainen etu, jota voidaan käyttää hyödyksi
> nykyistä laajemmin. On kokemustakin siitä, että lumi voidaan tiivistää
> ajourilta muutamia päiviä ennen kuljetusta, jolloin maa jäätyy ja
> puunkuljetus sujuu maaperää vaurioittamatta. Nykyisillä
> miljoonakoneilla ei kannata polkea lunta, mutta maataloustraktoreilla
> ja muilla kevyillä koneilla se on mahdollista (vk. s. 161).
Olen nähnyt, jopa viime aikoina, kun miljoonakoneella lunta poljetaan. Mutta kustannuksia, päästöjä ja aikaa se vaatii, tehtiinpä se millä koneella tahansa. Mutta kun korjuukalustolla ei voida säähän vaikuttaa, ei korjuutapa mielestäni hirveästi vaikuta kesähakkuiden suotavuuteen.
Jukka Pietilä
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/