Pekka Heikura kirjoittaa:
>On ilmeisen selvää, että metsän "terveyden" kannalta kesähakkuut ovat
>varsin haitallisia. Kantokäsittely pienentää vaurioita, mutta
>millaisia ovat koneiden ajourien aiheuttamat vauriot? Ainakin täällä
>Orivedellä palstat ovat usein 50 metriä leveitä suikaleita ja kun
>raskas moto ajaa tälläisena kesänä päätehakkuiden yhteydessä palstan
>reunaa, voi olettaa, että naapuripalstan puuiden juuristo vaurioituu.
>Onko koneiden aiheuttamia vaurioita tutkittu, ja mistä voisin saada
>aiheesta tietoa?
------
>Olen ymmärtänyt, että yksi tärkeä syy kesähakkuisiin on tuoreen
>kuidun saannin varmistaminen mekaanista massaa tuottavissa
>laitoksissa? Onko jossakin päin maailmaa olemassa tekniikoita, joilla
>mekaanista massaa voidaan tuottaa kesäaikaan talvella kaadetuista
>puista? Pitäisikö puita ryhtyä taas varastoimaan vesistöissä tai
>vaihtoehtoisesti keinotekoisissa vesialtaissa, jos luovuttaisiin
>kesähakkuista?
Puun kesäkorjuu ei johdu puun tuoreuden vaan puunkorjuun
erikoiskoneiden vaatimuksista. Talvella kaadettu puu on keväällä ja
alkukesällä käytettynä kosteampaa ja vaaleampaa kuin juuri kaadettu
tuore puu. Erityisen huonoa on nilan so. kelirikon aikana ja keväällä
kaadettu puu, koska se kuoriutuu monitoimikoneen käsittelyssä.
Kuitenkin korkeimpia puun hintoja maksetaan kelirikkoleimikoista. Se
johtuu yksinkertaisesti siitä, että miljoonakoneille on saatava
ympärivuotista työtä, koska niitä ei voi käyttää muissa töissä. Jotta
korjuu saataisiin ympärivuotiseksi, yhtiöt haluavat ostaa puuta vain
pystykaupalla.
Tämä on se ketju, jonka saa aikaan kesähakkuut, kalliin puunkorjuun ja
paljon muita ongelmia. Niitä ei ratkaista kantokäsittelyillä ja muulla
kosmetiikalla vaan sallimalla vaihtoehdot puunkorjuussa.
Käräjäkeskustelun viestissä “Visio metsätaloudesta 27.11. klo 10.55
olen kuvannut, mitä tapahtuisi, kun puunkorjuusen tulisi kilpailu.
Väitöskirjassani havaitsin, että puun laatuvaatimuksia liioitellaan
(s. 133-137). Kuivahtaneestakin puusta voidaan valmistaa sellua mutta
ehkä korkeammin kustannuksin kuin tuoresta puusta. Kysymys on vain
kustannusvertailusta. Sitä ei ole edes yritetty tehdä, koska
erikoiskoneiden ympärivuotinen työ on perusfakta, jota ei haluta
asettaa kysymyksenalaiseksi.
Jos puunkorjuuseen tulisi kilpailu, puun metsäkuljetusta tehtäisiin
talvella myös rekikuljetuksena. Keksijä Aarre Ojala kehitti
maataloustraktoriin perävaunun, jossa pyörät olivat helposti
vaihdettavissa jalaksiksi. Vaikka hänellä oli keksintöönsä kaksikin
patenttia, se ei koskaan päässyt näyttämään kelpoisuuttaan metsässä,
koska maa- ja metsätalousministeriö metsätraktoreita tukevan työryhmän
suosituksesta osoitti kehittämisrahat muille laitoksille mutta ei
Ojalalle (väitöskirja s. 128).
Routa on Suomessa harvinainen etu, jota voidaan käyttää hyödyksi
nykyistä laajemmin. On kokemustakin siitä, että lumi voidaan tiivistää
ajourilta muutamia päiviä ennen kuljetusta, jolloin maa jäätyy ja
puunkuljetus sujuu maaperää vaurioittamatta. Nykyisillä
miljoonakoneilla ei kannata polkea lunta, mutta maataloustraktoreilla
ja muilla kevyillä koneilla se on mahdollista (vk. s. 161).
Lauri Vaara
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/