>Hannu Hyvönen lainasi Kari Mielikäisen kommenttia:
>
> "Myös minun uskoani tutkimuksen uskottavuuteen on koetellut se, että
> Lähteen tutkimus jouduttiin keskeyttämään."
>
> Voisitko täsmentää:
>
> Miksi jouduttiin?
Tutkimuksessa olleiden puutteellisuuksien ja epäselvyyksien vuoksi
tutkimus tarkastettiin useampaan kertaan. Tarkastusten jälkeen Metla
keskeytti tutkimuksen ja asetti työryhmän laatimaan uutta
tutkimussuunnitelmaa.
Tutkimussuunnitelman laati työryhmä, johon kuuluivat seuraavat jäsenet:
Kari Mielikäinen (puuntuotostutkimus)
Timo Saksa (metsän uudistuminen, Erkki Lähteen tutkijaryhmä)
Risto Häkkinen (matemaatikko, simulointtimenetelmät)
Työryhmän pysyvänä asiantuntijana toimi maantutkimuksen professori Eino
Mälkönen. Ryhmä kuuli asiantuntijoina professoreita Annila
(metsäeläintiede, monimuotoisuus), Hakkila (puunkorjuu), Hari (ekologia,
matematiikka), Kellomäki (metsänhoito, Joensuun yliopisto), Leikola
(metsänhoito Helsingin yliopisto)ja MML Valsta (ekonomia). Myös
professori Lähdettä pyydettiin kuultavaksi. Hän kuitenkin katsoi, ettei
hänellä ole mitään lisättävää asiaan.
Tutkimussuunnitelma hyväksyttiin vuonna 1990 ja aihetta lähdettiin
tutkimaan uudelta pohjalta kasvun ja uudistumisen mallituksen ja
simuloinnin avulla. Simulointiin päädyttiin siitä syystä, ettei millään
muulla menetelmällä saada tietoa harsintarakenteen pysyvyydestä
kohtuuajassa (alle 50 vuodessa).
> Ketkä joutuivat?
Metsäntutkimuslaitos ja koko tiedeyhteisö (250 tutkijaa), jonka antaman
lausunnon mukaan tutkimuksen uudelleen organisoiminen oli perusteltua.
Kyseinen tutkijajoukko on itsenäistä ja itsepäistä eikä varmasti kulje
laitoksen ylimmän johdon "talutusnuorassa" tieteen perusteita koskevissa
asioissa (voi silti olla asioista samaa mieltä ylijohdon kanssa).
Tutkimuksen keskeyttämisestä annettiin julkisuudessa kuva ajojahdista,
jolla halutaan keskeyttää metsänhoidon "valtarakenteille" vaarallisen
tutkimuksen jatkuminen. Näin ei asia ole.
Tutkimusten keskeyttäminen, uudelleen suunnittelu ja uudelleen
organisointi on tiedeyhteisön yleisesti käyttämä keino tutkimuksen tason
turvaamisessa. Tätä kutsutaan tutkimussuunnitteluksi. Lähteen
tutkimuksen teki dramaattiseksi se, että tutkimuksen erittäin laajat
kokeet oli perustettu (kuten ennen "löysän rahan" aikana usein tehtiin)
jo vuosia aiemmin ilman hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa. Metlan
hallituksessa tehty päätös, jonka mukaan tutkimus tuli suunnitella
puuntuotoksen professori Yrjö Vuokilan ja metsänhoidon professori Erkki
Lähteen yhteistyönä ei koskaan toteutunut, vaan tutkimuksen aloitti
professori Lähde ilman puuntuotoksen asiantuntemusta.
Nykyisin kaikki Metlan tutkimussuunnitelmat käydään läpi
asiantuntijaelimessä, jossa on edustettuna eri tieteenalojen
asiantuntijoita. Asiantuntijaelin pyytää lausuntoja myös ulkopuolisilta
tieteen tekijöiltä. Nykyisin tutkimusesitysten hylkääminen tai
palauttaminen uudelleen suunnitteluun on arkipäivää.
Jatkuvan kasvatuksen tutkimista ei ole lopetettu. Sitä on ollut
jatkamassa kaksi tutkijaryhmää:
1. "Virallinen" tutkijaryhmä, joka lähestyy ongelmaa kasvun mallituksen
ja simuloinnin suunnalta. Puukohtaisia mittauksia on tehty joillakin
Erkki Lähteen perustamien kokeiden koealoilla ja uusilla ns.
intensiivikokeilla. Intensiivikokeilla siemenstoja, taimien
(sirkkataimien) syntymistä ja kuolemaa sekä kaikenkokoisten puiden
kasvua tutkitaan jopa kaksi kertaa kesässä tehtävin mittauksin. Yritämme
parhaamme.
2. Erkki Lähteen tutkijaryhmä, joka on tutkinut ansiokkaasti
a.) metsien rakennetta valtakunnan metsien inventointiaineistoista.
Hänen ryhmänsä tutkimukset osoittavat, että puuston erirakenteisuutta on
aina esiintynyt.
b.) taimien syntymistä varttuneissa metsissä. Hänen tuloksensa tukevat
omia mittauksiamme siitä, että metsään syntyy hyvien siemenvuosien
jälkeen kymmeniä, jopa satoja tuhansia sirkkataimia hehtaarille. Se,
minne niitä syntyy ja kuinka suuri osa sirkkataimista selviää isoiksi
puiksi asti on näin lyhyen seuranta-ajan puitteissa molemmille ryhmille
epäselvää.
c) yläharvennuksen vaikutusta metsikön kasvuun. Myös siinä tulokset
sopivat hyvin yhteen Vuokilan, Mielikäisen ja Valkoisen aiempien, yli 30
vuotta seuratuilta kokeilta saatujen tulosten kanssa. Yläharvennus ei
alenna metsikön kasvua, mikäli harvennus ei ole liian voimakas.
Yksi asia, jota kumpikaan tutkijaryhmä ei tutkimuksetnesa tässä
vaiheessa tiedä, on harsintarakenteen pysyvyys toistuvien
harsintahakkuiden jälkeen. Toisin sanoen emme tiedä sitä, millaisissa
tapauksissa uusia puita syntyy riittävästi pitämään yllä jatkuvaa
puuntuotosta.
Kokemukset 1920-40-lukujen harsinnoista (en tarkoita hävittävää
määrämittaharsintaa) olivat masentavia. Samoin Suomessa, Ruotsissa ja
Norjassa vuosisadan alkupuolella vuosikymmeniä seuratut kokeet
osoittivat, että noin puolessa tapauksista homma ei onnistunut.
Summa summarum: Toivon hartaasti, että me tutkijat pystyisimme
mahdollisimman pian antamaan metsänomistajille "riskittömän" ohjeen
siitä, millaisissa tapauksissa eri-ikäisen metsikön kasvatus tai metsän
muuttaminen eri-ikäiseksi voi onnistua. Niin kauan, kun emme tätä osaa
sanoa, suosittelen pienten askelten politiikkaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että käytämme yläharvennusta, alikasvosten
vapauttamista (taimet ovat jo syntyneet) ja kaksijaksoisten metsien
kasvatusta peitteellisen metsänkasvatuksen ja pidennetyn kiertoajan
(kasvatusajan) päämenetelminä silloin, kun metsätalouden kannattavuus on
metsänomistajan yksi päätavoitteista. Virkistys-, puisto- ja
maisemametsissä myös taloudellisesti kannattamattomat menetelmät tulevat
toki kysymykseen.
Lopuksi: En halua ryhtyä kaunaiseen taisteluun vuosikymmenen takaisien
asioiden kaivelussa. On tärkeämpää, että ainakin tutkijat keskittyvät
tutkimustyöhön, jotta meillä olisi tulevaisuudessa entistä enemmän
kasvatusmenetelmiä monimuotoisten metsien hyväksi.
Terveisin Kari Mielikäinen
P.S. Hannun mainitsema Maaseudun Tulevaisuuden juttu liittyy vanhojen
emeritusprofessoreiden, -tutkijoiden ja käytännön ammattilaisten
lämminhenkiseen muistelutilaisuuteen. Jutun otsikointi ja oman osuuteni
loppuun lisätyt "poppaukkojutut" ovat lehden toimittajan omaa tulkintaa
asioista. Oma alustukseni koski sitä, mitä eri-ikäisen metsän
kasvatukselle tällä hetkellä kuuluu. Olen huomauttanut lehtijutusta MT:n
toimittajalle ja kertonut asian myös Erkki Lähteelle.
>
>
>
>
>
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/