Rita Väisänen kirjoitti:
>Kyoton ilmastokonferenssin Buonos Airesin seurantakokous pidettiin juuri.Meidan eurooppalaisten tulisi yhteisesti >pudottaa 8% hiilidioksidipaastoista lahitulevaisuudessa,
Mutta metsiä haittaavat enemmän esimerkiksi otsoni, hiilivedyt, typen yhdisteet, noki jne, joiden päästöt eivät suoranaisesti vähene hiilidioksidipäästöjä vähentämällä.
amerikkalaiset eivat halunneet allekirjoittaa omaa seitsemaa >prosenttiaan. Kyoton sopimuksen ratifioimiselle Hollanti on asettanut joukon ennakkoehtoja:
>1. Myos Japanin ja Yhdysvaltojen on ratifoitava sopimus.
>2. EU:n on tehtava alueellaan konkreettisiin tuloksiin johtavia toimenpiteita hiilidioksidipaastojen vahentamiseksi.
>3. Alettava peria yleista ja yhteista EKO-veroa EU:n aluella.
>4. Sallittava 50% paastojen vahentamisesta tapahtuvan myos kolmen ns. Flexible Instrumentin avulla. (Flexible >Instruments: a)osaaottavat maat saavat keskenaan ostaa ja myyda paastooikeuksia b)sallittava hiilidioksidipaastoja >vahentavat projektit toisissa sopimusmaissa, siten Hollanti tukemalla esim. Unkaria korjaamalla yhden >sahkokeskuksista, tayttaisi osan paastojen vahentamiskiintiostaan.
>c)Clean Develoment Mechanism:Teollisuusmaiden paastovapaat projektit kehitysmaissa takaisivat niille luottoja )
Visio päästökaupasta (vaikkei se ehkä aihepiiriin kuulukaan): Tätä nykyä hollantilais-englantilainen Shell poraa öljyä Nigeriassa. Öljyn sivutuotteena porausreiästä tulee palavia kaasuja, jotka poltetaan avotulena taivaan tuuliin. Kapitalistin hyvinvointia näiden talteenotto kutistaisi, koska kaasulle ei ole paikallista käyttöä ja kuljetus esimerkiksi euroopan markkinoille olisi kallista. No, esimerkiksi Norjassa ja USAssa näiden sivukaasujen poltto on ympäristöä saastuttavana ja tuhlaavana kielletty ih
n vain hallinnollisella päätöksellä. Kun päästökauppa saataisiin käyntiin, voitaisiin kaasu ostaa tänne eurooppaan meidän hyvinvointimme tueksi; siirtää päästöt tänne ja lopettaa toisaalla jolloin tulos olisi +- 0 hiilidioksidin kannalta.
>Kaikki me tiedamme, etta matkailu on maailman yksi johtavista teollisuusmuodoista ja teollisuusmaiden jatkuvasti >vaurastuessa matkailun kasvulla ei ole rajoja. Unelmateollisuudelle on aina tilaa. Annan yhden esimerkin >toisenlaisesta matkailusta: Pohjois-Hollannin maanviljelijoiden aloitteesta alueen kunnat aloittivat opastetut ja >maksulliset hanhiretket maillaan. Maan pohjoisilla pelloilla talvehtii vuosittain n. 20 000 Pohjoismaissa ja Siperiassa >pesivaa hanhea. Ilmio on muillekin kuin fanaattisi
le lintumiehille mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen nahda, sanovat >maanviljelijat, ja sita paitsi opastetuilla retkilla taataan hanhien talvehtimisrauha, he sanovat. Ja tulijoita riittaa >tuhansittain, kameroiden kanssa tai ilman, koko Keski-Euroopan alueelta.
Onnitteluni viljelijöille hyvästä ideasta.
>Meinaan vain, etta eiko tassa olisi ideaa suomalaiseenkin matkailuun, sen sijaan, etta Suomea myydaan nyt >moottorikelkkailu- ja rallimaana? Millaista matkailua Suomi haluaa tulevalla vuosituhannella?
Eiköhän tänne monenlaista matkailua mahdu, elämyksiä laidasta laitaan.. Suon kyllä moottorikelkkailijoille ja rallaajille oman harrastuksensa, tosin odotan heiltä samaa sallivuutta omaa hiihtelyäni ja marjasteluani kohtaan. Ja pääseehän täällä hiihtämään ja marjastamaan myös ohjatusti, ihan maksuakin vastaan.
>On totta, etta Hollannin metsat ovat suurimmalta osaltaan istutusmetsia, puupeltoja ja puupuistoja, joista loytyy niin >kotimaista kuin ulkomailtakin tuotuja puulajikkeita. Huomattavan suuri osa naista metsista on kuitenkin suojeltu, >niista on tehty ns. luontomonumentteja. Hollanti tuottaa 8 % omasta puuntarpeestaan, ja tuotetulla puulla on FSC->laatumerkki. (FSC = Forest Stewardship Council. Puolueeton kansainvalinen organisaatio, jossa edustettuina ovat >metsanomistajat, puukauppiaat, ymparistoorg
nisaatiot ja paikalliset asukkaat eripuolilta maailmaa) Lisatietoja >organisaatiosta saa Forest Stewardship Council
>Avenida Hidalgo 502, 6800 OAXACA, Mexico, email: FSCOAX@antequera.antequera.com
>Loytyy myos Internetista: www.FSCOAX.org.
Organisaatio on kyllä kansainvälinen, muttei puolueeton. Järjestössä ensiviulua soittavat länsimaat ja näiden ympäristöjärjestöt. Miksi muuten FSCn työkieli on joko englanti tai espanja? Samoin FSCn hyväksymät ympäristötodentaja, siis ne, jotka arvioivat, täyttyvätkö FSC kriteerit, ovat USAsta, Isosta-Britanniasta, Sveitsistä ja Alankomaista? Missä tässä on se kansainvälisyys?
>Paikallisista kunnista 5 on saanut tuon edellamainitun laatumerkin omille metsilleen, koska ne noudattavat kestavan >metsanhoidon periaatteita metsapolitiikassaan. Myos Ruotsissa laatumerkin kaytto on laajenemassa.
Niin, melkein kaikki FSC sertifioidut metsät ovat teollisuuden metsiä, jotka vielä ovat tuhansien hehtaarien laajuisia. FSC-sertifiointi sopii jostain syystä hyvin teollisuuden metsiin, kuten Ruotsin esimerkki osoittaaa. Siellä teollisuus FSC-sertifioi omia metsiään, yksityiset (pien)metsänomistajat eivät FSCtä hyväksy. Samoin Suomessa FSC epäilevyys liittyy yksityiseen pienmetsätalouteen. FSC-järjestelmän lähtökohdat ovat puuplantaaseissa, joita jokin täysin ulkopuolinen taho perustaa ja ko. järjestelm
pyrkii estämään tällaisen toiminnan haittapuolia. Tähän ajatustapaan ei sitten sovikaan se, että joku voisi itse omistaa metsää ja nauttia sen tuotosta. Miksi muuten suomalainen metsänomistaja kuuluu "taloudelliseen ryhmään"? Miksei hän kuulu esimerkiksi "sosiaaliseen ryhmään" kun pysyy syrjäseudulla puutulojen turvin tai jopa "alkuperäisväestöö", kun sukunsa on hallinnut samaa tilaa 450 vuotta?
>Enta Suomessa? Hollanti on luvannut pyrkia vuosisadan alkupuolella paasemaan siihen, etta se ostaa vain >laatumerkilla varustettua puutavaraa.
Mikä on togolaisen yhteisön mahdollisuus tuottaa puuta ko. merkillä? Eiköhän togolaisten saama mahdollinen FSC-lisä palaa länsimaihin ympäristökonsulttien palkkioina. Konsultit kertovat, miten puuta tulee tuottaa, jotta "vaativa länsimainen kuluttaja" olisi tyytyväinen. Maksaahan se konsultti, ja kyllähän neuvottavat maksavat sen mielellään, saavathan he markkinoita (ehkä) ja konsultti uuden bemarin (varmasti), joka on entistä vähäpäästöisempi (toivottavasti):
>Sita suomalaisen metsantutkimuksen korruptoituneisuutta miettikoon jokainen hiljaa omassa itsessaan, rehellisesti >tosiasiallista vallitsevaa metsien tilaa pohtien. Miten tahan on tultu ja milta tulevaisuus nayttaa? Ja vetakoon >johtopaatoksia.
Pystyt tietenkin todistamaan väitteesi korruptiosta vaan et ehtinyt sitä tähän kirjoittaa? No, odotan todisteita ja esimerkkejä, muutoin herää epäilys siitä, että juoruilet ja kirjoittelet vain ennakkoluulojasi.
>Tassa vaestorajahtavassa, ahtaaksi kayvassa maailmassamme hollantilaiselle ei ole yhdentekevaa suojellaanko >Suomen metsia vai ei, samoin kuin suomalaiselle ei ole yhdentekevaa sallitaanko yksityisautoilun hilliton kasvu >Keski-Euroopan maissa vai ei, vai mita?
Ei todellakaan.
>Outi Saramaen lyhyt kommentti saa minut ajattelemaan sita suurta naisten vaikenevaa joukkoa, joka keraa marjat ja >sienet ja tekee (teki?) vastat; he lienevat niita jokamiehenoikeuksien todellisia kayttajia. Heille metsa on varmasti >muutakin kuin vihreaa rahaa. Muistan kuinka mummoni silmiaan huivin nurkkaan kuivaten istui satavuotisen kuusen >kannolla ja valitti: 'sotkivat ryokaleet minun parraan marjamuan', kun Kymi oli kaatanut lehmahaan takaisen vanhan >metsan, jossa han koko ikansa oli tottunut
aymaan marjassa ja sienessa.
Niin, ja jokamiehen oikeudella (skandinaavinen muinaisjäänne) mummo voi siirtyä marjaan ja metsään seuraavaan metsään, vaikka Virtasen Villen maille. Ja hakkuuaukealle tulee hyvä vatukko, kunhan muutaman vuoden odottaa. Arvioidaan että Suomen vuotuisesta marjasadosta poimitaan alle 10 % nykyisillä hakkuumäärillä. Joten marjasadon korjuuseen vaikuttaa luultavasti enemmän poimijoiden vähäisyys ja laiskuus enemmän kuin puunhakkuu.
Hyvää viikonloppua,
Jukka Pietilä
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/