>
Lauri Vaara on esittänyt visionsa metsätaloudesta. Muutama
kommentti Vaaran esittämiä tosiasioita
ja niihin perustuvista visioista.
VISIO METSÄTALOUDESTA
> Tässä keskustelussa on esitetty metsätaloudelle hyviä tavoitteita.
> Minäkin esitän oman visioni mahdollisesta metsätaloudesta. Sen
> lähtökohtana on kilpailutalous, jossa ostaja määrittelee kauppatavaran
> laadun, kuten Pekka Palomäki 16.11. klo12.56 kirjoittaa. Puun ostaja
> määrittelee puun laadun ja metsänomistaja ostamansa korjuutyön laadun.
> Kumpikin maksaa hyödykkeestä laatua vastaavan hinnan. Nykyisin
> kummankin valinnat estyvät kolmen rakenteellisen vääristymän vuoksi.
>
> VÄÄRISTYMÄT
> 1. Konsessiotyyppinen puukauppa (pystykauppa)
> 2. Ympärivuotinen puunkorjuu
> 3. Erilliset kesä- ja talvitöiden organisaatiot yksityismetsiä
> varten.
>
> Perusvääristymä on pystykauppa, joka luo rinnalleen nuo kaksi muuta
> vääristymää. Pystykauppojen lopettaminen avaisi kehityksen, joka
> perustuu kolmeen tosiasiaan.
>
> TOSIASIAT
> 1. Puu ei kuivu talvella ja talvella kaadettu puu on alkukesälläkin
> kosteampaa ja vaaleampaa kuin juuri kaadettu tuore puu (vk. s. 135).
> 2. Maataloustraktori on edullinen korjuukone (vk. s. 122). 3.
Maataloustraktori on edullinen korjuukone ainakin hankintahinnal-
taan verrattuna erikoiskoneeseen. Itse olen korjannut puutavaraa
vieläkin edullisemmalla korjuukoneella (Nelivetoinen mönkijä ja
telilä varustettu puutavarakärry). Sensijaan korjuukustannus näillä
edullislla korjuukoneilla on yleensä hyvin korkea. Ei siihen riitä
66 mk/m3. Olen valmis tarjoamaan koruupalvelua ympäristöystävällisin ja
kevein menetelmin, mutta kustannus on niin korkea, että saadakseni
pientä palkkaa minun pitää laskuttaa korjuusta n. 200 mk/m3 (riippuen
tietysti korjuuolosuhteista).
Omassa metsässäni teen ensiharvennusta näin harrastuksena ja kuntoiluna.
Toisen harvennuksen teenkin sitten pystykauppana allekirjoittamalla
kauppakirjan vaikkapa keinutuolissa istuen.
> 3. Pystykauppojen lopettamiseen ei sisälly riskejä. Mahdollinen
> kehitys voi olla toisenlainenkin kuin tässä kuvattu, mutta
> huononnuksia nykytilanteeseen ei ole näkyvissä.
Tämä kohta menee mielestäni vision puolelle. Minun visioni on, että
puun myynnistä itselleni tuleva raha vähenisi. Todennäkoisesti sekä
pystyhinta, että hankintahinta laskevat, mikäli pystykauppa kielletään.
Sitä en metsänomistajana toivoisi.
> VISIO
> Puukauppa: Puunmyyjien jaottelu hankinta- ja pystyynmyyjiksi loppuisi.
Tästä olen samaa mieltä.
> Kaikki myisivät puun tienvarsi- eli hankintahinnalla. Se lopettaisi
> tulonsiirron hankintamyyjiltä pystyynmyyjille ja hankintamyyjien
> puunhinnan ryhmäalennuksen, joka viime vuonna oli 42 mk/m3.
> Leimikkokaupasta siirryttäisiin puutavaralajien kauppaan, jossa
> ostajina olisivat myös puunhankintayrittäjät. Ne veisivät ja
> toisivat puuta maan rajojen ylikin.
>
> Työpalvelujen kauppa: Korjuupalvelujen tarjontaan tulisi kilpailu.
> Puunostajan korjuu olisi yksi vaihtoehto yrittäjien ja
> metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelujen rinnalla. Kesä- ja talvitöiden
> palvelut liittyisivät saman yrityksen töiksi, mikä Suomen oloissa on
> välttämätöntä. Yrittäjät ja laitokset teettäisivät talvella
> puunkorjuuta, kesällä metsänkasvatustöitä. Metsänomistaja valitsisi
> yrittäjän ja tietäisi jo ostaessaan korjuun LAADUN ja HINNAN.
Monella alalla on laskettu paljon kilpailun varaan. Jos puunkorjuussa
kilpailutetaan pieniä kertasuorituksia, saattaa hinta-laatusuhde kehit-
tyä puunmyyjän kannalta huonoksi. Varsinkin, jos myös puun ostaja
kilpailuttaa puunkorjuun. Silloin häviää amattitaitoinen ja koulutettu
urakoitsijakunta. Tilalle voi tulla korjaajia, jotka eivät
ehkä tunnista edes metsälain edellyttämiä erityisen tärkeitä
elinympäristöjä.
>
> Puunkorjuun tekniikka: Tulisi käyttöön monenlaisia korjuukoneita,
> koska yrittäjät kilpailisivat puunmyyjien hinta/laatu -mieltymysten
> palvelemisesta. Maataloustraktoreiden metsäkäyttö yleistyisi, koska ne
> ovat yhtä edullisia ja yhtä maastokelpoisia kuin korjuun
> erikoiskoneetkin.
Tässä viittaan kommenttiini tosiasiasta 2.
>
> Korjuun laatu: Ympärivuotinen puunkorjuu jäisi historiaan ja korjuu
> ajoitettaisiin edullisimmalle kaudelle, lokakuulta maaliskuulle.
> Lintujen pesimäkauden, kevätkesän puunkorjuu loppuisi kokonaan ja
> syyskesän korjuu vähenisi. Se vähentäisi maannousemasienen tuhoja.
> Hukkapuun määrä vähenisi, sillä polttopuu korjattaisiin teollisuuden
> puun mukana ja puu otettaisiin talteen viiden sentin minimiin saakka.
> Korjuuyrittäjät tarjoaisivat hakkuutähteiden haketusta ja hajalleen
> levitystä hakkuun jälkien siistimiseksi.
>
Tämä olisi hyvä kehitys, jos siihen olisi realitisesti mahdollista
mennä.
> Metsien hoito: Erilaiset koneet tekisivät mahdollisiksi
> pienipiirteisen metsien hoidon. Yksittäisten puiden poiminta ja
> pienialaiset, myös puuryhmittäiset käsittely-yksiköt tulisivat
> mahdolliseksi. Se tukisi metsien luontaista uudistamista. Puun
> kasvutappiot vähenisivät, kun monet haluaisivat lieviä tiheään
> toistuvia harvennuksia.
Viittaan jälleen "erilaisilla" koneilla tehdyn työn kustannuksiin.
>
> Puun laatu: Koneiden sijasta puun laatu määräisi korjuun ajankohdan.
> Yhtiöt siirtyisivät talvikorjatun puun käyttöön ainakin kevätkesällä.
> Mahdollisesti talvipuuta varastoitaisiin kastelu- tai lumivarastoihin
> syyskesääkin varten.
Tiettävästi yhtiöt vaativat Venäjän puulta
> talvikorjuuta.
>
Kesällä käytettävän puumäärän varastoiminen kastelu- ja lumivarastoihin,
saattaa olla kallis operaatio. Lumen varastoiminenkin on jo hankalaa.
Pakastaminen voisi olla käyttökelpoisempi tapa. Saattaisi käydä niin,
että tehtaa seisoisivat tai puuta jalostettaisiin jossain muussa maassa.
Kantohinta tälle varastoitavalle puulle saattaisi olla erilainen kuin
talvella käytetylle.
> Kustannussäästöt: Korjuukustannusten säästö voisi nousta 16-18
> mk/m3, mikä vuotuisena säästönä tekisi noin 700 miljoonaa markkaa.
> Pääosa säästöstä syntyisi työorganisaatioiden supistumisesta.
> Metsänkasvatuksessa säästö voisi olla noin 300 miljoonaa markkaa, mikä
> syntyisi metsänviljelyn vähentymisestä noin puoleen nykyisestä.
> Vuotuinen kokonaissäästö voisi siis olla miljardin markan luokkaa (vk.
> s. 96 ja 131).
Eikö jatkuvassa kasvatuksessa jäisi metsänviljely pois kokonaan? Tällöin
säästöt metsänhoidossa olisivat vieläkin suuremmat.
>
> Työllisyys: Korjuun ohjautuminen vähälumiselle kaudelle parantaisi
> metsurikorjuun kilpailukykyä. Korjuu- ja metsänkasvatustöiden
> yhdistäminen tukisi metsureiden työn ympärivuotisuutta. Korjuun
> laatuvaatimukset lisäisivät metsureiden kysyntää. Työllisyyttä
> lisäisivät myös kevyehköt koneet, joilla työn tuottavuus olisi
> nykyisiä koneita matalampi mutta kustannustehokkuus korkeampi.
Työllisyys kyllä paranisi tämän vision mukaan. Metsureista on paikoin
pulaa jo nyt. Kevyehköt (mitä tarkoittaa)koneet eivät ole suinkaan aina
kustannustehokkaita. Erikoiskoneiden kehitys on ymmärtääkseni kääntynyt
kevyempään suuntaan, mutta ei niinkään kustanuustehokkuuden vaan
ympäristönäkökohtien vuoksi.
> Maaseudun elinkeinot: Puunkorjuun ohjautuminen talvityöksi tekisi
> puunkorjuun urakoinnista maatiloille soveltuvan lisäansioiden lähteen.
> Koneiden käytön tehostuminen parantaisi maatilojen kannattavuutta.
> Maaseudun puunjalostusyritysten puun saanti helpottuisi, sillä ne
> pääsisivät ostamaan vain tarvitsemaansa puutavaralajia yrittäjien
> toimittamana.
>
> Puunkuljetukset: Puunkuljetukset tehtaalle voitaisiin ohjelmoida
> nykyistä helpommin, koska puu olisi valmiina kuljetusvarastoissa eikä
> metsässä säistä riippuvan puunkorjuun onnistumisen varassa. Halpa ja
> teitä säästävä juna- ja vesikuljetus lisääntyisi, koska puun
> siirtämiseen asemille ym. ei tarvittaisi erillistä konetta, vaan se
> voitaisiin tehdä metsäkuljetuksen koneella, maataloustraktorilla.
Vaikka minulla olisi maataloustraktori mönkijän sijasta, en ehtisi viedä
kuin 2 kuormaa päivässä rautatieasemalle.
> Metsäteitä ei tarvittaisi lisää, koska maataloustraktori ei tarvitse
> yhtä tiheää tieverkostoa kuin metsätraktori.
>
Jotta maataloustraktori olisi yhtä maastokelpoinen kuin metsätraktori,
sen tulee olla kooltaan ja varustukseltaan sellainen, että kyseessä
on melkein metsätraktori. Olettaisin että metsätraktori on kehitetty
metsässä liikkumiseen ja maataloustraktori
ensisijaisesti pelolla liikkumiseen.
> Teollisuuden puuhuolto: Puunmyynnit lisääntyisivät, kun myynnin
> nettotulo suurenisi korjuu- ja metsänkasvatuskustannusten alentumisen
> ansiosta. Myyntejä torjuvat asenteet vähenisivät, kun puunkorjuun ja
> metsänkasvatustöiden laatu paranisi ja puuta pääsisi myymään
> pienissäkin erissä.
>
> Metsäympäristö: Avohakkuitten ja puun kesäkorjuun väheneminen,
> pienipiirteinen metsien hoito, puun tarkka talteenotto ja mahdollinen
> hakkuutähteiden hakettaminen nostaisivat metsäympäristön huollon
> tasolle, jota on vaikea kuvitellakaan nykyisessä metsien karkean
> käsittelyn tilanteessa.
> Lauri Vaara
>
Laurin visiot ovat mielestäni sikäli realistisia, että ne ovat jo
monilta osin toteutuneet. Tosin 50-luvulla tai aikaisemmin.
Minäkin kaipaan monia menneitä asioita, mutta en näe realistisena
paluuta entiseen enkä koe nykyisiä puukauppatapoja vaihtoehtoineen
sellaisisiksi, että niitä pitäisi rajoittaa.
Terveisin Juhani Kokkonen
> _______________
> Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
> osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito:
owner-metsa@kaapeli.fi.
> Viestit tallentuvat osoitteeseen:
http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/
>
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/