Kiitokset Pekka kommenteistasi
>
> Vielä noin vuonna -90 oltiin
> jossain lehdessäkin huolestuneita puusepänteollisuuden puunsaannista
ja
> todettiin tilannetta pahentavan sen, että suurten metsäyhtiöiden sahat
ovat
> tuotannoltaan kovin yksipuolisia ja että ne eivät esimerkiksi pysty
> hyödyntämään sahauksessa paksuja tyvitukkeja (yleensä ikihongista
peräisin),
> jolloin nämä hyödynnettiin sellunkeitossa. Toivonpa totisesti, että
tilanne
> on muuttunut...
Tilanne on jossakin määrin muuttunut. Sahoja, jotka pystyvät
käsittelemään entistä isompia puita, on tullut lisää. Olen itsekin
metsänomistajana halukas myymään erikoispuutavaralajit erikoishintaan
muille kuin isoille firmoille. Tapiossa kehitteillä oleva
erikoispuupörssi on oikea askel tähän suuntaan.
>
> eml:n kannanotto:"avohakkuisiin perustuva viljelymetsätalous
>
> Mielikäinen kaipaa tutkimustuloksia, kun olen vain uutistenlukija enkä
> tieteilijä, joudun tyytymään tietoon, että suurten metsäkanalintujen
kannat
> ovat romahtaneet. Yhtenä suurena syynä tähän on julkisuudessa pidetty
> vanhojen metsien häviämistä. Muistaakseni oli puhe "hakomismännyistä".
En
> tosin ihan tarkkaan tiedä, mitä niillä tarkoitetaan. Jotain ravinnon
kanssa
> sillä oli tekemistä.
Metso tarvitsee hakomismäntyjen lisäksi melko laajoja vanhan metsän
alueita. Nykyisessä metsänhoidossa ongelma ovat liian pieni metsikkökoko
(mosaiikkimainen metsän rakenne eli 1-2 hehtaarin kokoisia metsiköitä).
Sama mosaikki vaivaa myös jatkuvan kasvatuksen metsiä ("kypsät puut
pois" -> aukkoista, keski-ikäistä metsää).
2100-luvun metsolle paras metsänomistaja olisi se, joka uskaltaisi juuri
nyt tehdä jopa kymmenien hehtaarien aukkoja. Tämän päivän aukot olisivat
runsaaan sadan vuoden kuluttua suosittuja metsojen soidinpaikkoja. Saman
työn voisi tehdä myös luonto myrskyä tai tulta apunaan käyttäen. Isot
aukot ovat rumia, mutta metson jälkikasvua ajatellen lähes
välttämättömiä. Mahdollisimman monipuolinen metsänhoitotoimien kirjo
(puulajit, ikäluokat, hoitotavat, metsikkökuvioiden koot - jatkuvan
kasvatuksen yhdestä puusta metson kaipaamaan suurkuvioon) on LUONNON
monimuotoisuutta, olimmepa me "kaunosielut" niistä mitä tahansa mieltä.
>
> eml:n kannanotto: "Ohjelmaluonnoksessa ei tunnusteta metsätaloutemme
> keskeistä ongelmaa, pystykauppatapaa, joka käytännössä keskittää sekä
> puumarkkinat että
> korjuupalvelujen markkinat kolmen suuryhtiön monopoliksi.
> Mielikäisen vastaus: "Jos uskotte tällaisen ehdotuksen menevän läpi
> päättäjätasolla, teillä pitäisi olla jotakin "faktanpoikasta"
tueksenne.
> En ole sellaisia vielä nähnyt."
>
> Oma kommenttini kilpailulakeihin: "Nykyinen ns. alueellinen
> metsänmyyntisopimusmalli otettiin käyttöön EU-jäsenyyden alussa, koska
koko
> maan kattava kantohintasopimus katsottiin laittomaksi. Tuolloin oli
> muistaakseni puhetta alueellisenkin ratkaisun väliaikaisuudesta, mutta
ihan
> varma en ole. Sen sijaan olen jokseenkin varma siitä, että kun
tarkastellaan
> puukaupan sopimustilannetta, joissa monilla alueilla ei ole kuin yksi
> ostaja, kilpailutilanne on kehno. Jos mitään MTK:n avulla tehtyä
> hintasopimusta ei olisi, tilanne olisi aivan varmasti laiton. Jos
> markkinoita hallitseva osapuoli voi määrätä kauppatavan, jossa
könttäsummaan
> kätketään kaupan eri osat, eikä toinen osapuoli saa muita
mahdollisuuksia,
> on syytä epäillä että kyseessä on määräävä markkina-asema. Onko se
aseman
> väärinkäyttöä on eri asia. Voi hyvin olla olemattakin, en kiistä.
Olen edelleen sitä mieltä, ettei mitään puukauppatapoja pitäisi kieltää.
Olen myynyt puuta viime talvena hankintakaupalla, mutta ensi kerralla
aion tehdä pystykaupan, koska uskon sen olevan minulle edullisinta.
Samalla työllistän kotipitäjäni koneyrittäjiä aivana samalla tavalla
kuin jos he olisivat työsuhteessa minuun. Jos pystykauppa olisi jollekin
osapuolelle täysin mahdoton, olisi se kuollut pois markkinoilta jo
aikoja sitten.
>
>
> Sen verran lähestyisin Mielikäisen mielipiteitä, että ehkä syyllinen
ei ole
> pystykauppa, vaan se että eri puutavaralle ei ole olemassa
kehittyneitä
> markkinoita. Toimivilla markkinoilla myös pienempien toimijoiden edut
olisi
> mahdollista optimoida.
Tästä olen täsmälleen samaa mieltä. Puumarkkinat eivät kuitenkaan parane
sillä, että joku puukauppatapa kielletään. Uusia kauppatapoja
erikoispuutavaralajien markkinoille tulisi toki kehittää.
Terveisin
Kari M.
P.S. Pystykauppa on minulle aivan samanlaista kauppaa kuin maitolitran
ostaminen. En minäkään kaupassa kaipaa maidon "tissihintaa", jonka
päälle on lisätty eriteltynä meijeriauton, meijerin ja kaupan maitorekan
kustannukset. Minulle riittää yksi hinta, esimerkiksi 3,90 mk litralta,
jonka joudun maidosta pulittamaan. Samoin minulle riittää puuta
myydessäni hinta, joka minulle käteen annetaan. Myyn sille, joka antaa
eniten ja tekee samalla hyvän työjäljen.
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/