Tervehdys kaikille
Lupasin, etten enää jankkaa Hannun kanssa eipäs-juupas-tyyppistä
keskustelua jatkuvasta kasvatuksesta, isoista ja pienistä puista,
avohakkuista enkä puukaupasta.
Joitakin kommentteja julkilausumastanne kansalliselle metsäohjelmalle
kuitenkin tarjoan:
>
> AVOHAKKUUOHJELMA EI KELPAA -
> ON PALATTAVA PARLAMENTARISMIIN
>
Nyt esitelty ohjelmaluonnos on tässä suhteessa lähinnä
> pehmeillä kielikuvilla verhoiltu Troijan puuhevonen, jonka sisältä
löytyy
> vanhakantainen tehometsätalous onnettomimmillaan.
> Kansalliseksi metsäohjelmaksi luonnoksesta ei ole, mutta se tarjoaa
> kuitenkin hyvän pohjan parlamentaarisen ja kansalaiskäsittelyn
aloittamiseksi.
Lennokasta ja elävää tekstiä. Mielestäni tämäntyyppinen irrottelu ei
kuitenkaan sovi parhaalla tavalla ministereille ja muille jähmeille
parlamentaarikoille lähetettävän viestin alkuun. Paperi saattaa joutua
vääränlaisen aloituksen vuoksi (liian) pikaiseen kierrätykseen eli
Smolnan roskakoriin. Rakentavampi ote olisi mielestäni paikallaan.
>
>
>Selkokielellä kyse on Metsä-Suomen avohakkuuohjelmasta, jossa
tavoitteena
> on lisäydinvoiman turvin jauhaa mekaanista massaa sekä Etelä-Suomen
> kuusikoista että Venäjän tuontipuusta.Myös Pohjois-Suomen viimeiset
järeät
> metsät on ohjelma antamassa avohakkuuohjelmaan.
> Yhtenä keskeisenä ulosmittaajana ovat myös metsäalan laitokset,
jotka
> vaativat metsänomistajilta ja yhteiskunnalta puolen miljardin
> lisärahoitusta, kestämättömillä perusteluilla ja katteettomilla
lupauksilla.
Valtiovalta, metsätalouden organisaatiot ja metsäfirmat eivät voi hakata
kalikkaakaan Suomen yksitysimetsistä, ellemme me metsänomistajat myy.
Jos sen sijaan metsänomistajat alkavat myydä puuta 65-70 miljoonaa
kuutiota puuta vuonna 2010 ja jos firmat lisäksi ostavat kyseisen
puumäärän, hyvät neuvot ovat silloin tarpeen.
Hyvien neuvojen antajina metsänuudistamisessa, taimikonhoidossa ja
harvennushakkuissa voivat toimia yksityismetsätalouden
edistämisorganisaatiot, joksi Ekometsätalouden liittokin on käsitykseni
mukaan pyrkimässä (jos osaa lähestyä metsänomistajia luotettavasti ja
faktapohjalta). Pahinta, mitä voi tapahtua, ovat tukkimetsien hakkuut
ilman nuorten metsien hoitoa. Silloin puupula ennen pitkää yllättää.
Kansallinen metsäohjelma on metsänhoidon puolelta varautumista
puunmyyjien ja ostajien oletettuihin toimenpiteisiin eli ennustettavissa
olevaan puunkäytön lisääntymiseen. Hoitoa ei saa laiminlyödä.
>
> Jo nyt eritasoisten raiskioiden määrä maisemassa on ylittänyt henkisen
> sietokyvyn rajat, mutta ohjelman toteuduttua oikeat metsät olisivat
> Suomesta poissa suojelualueiden sirpaleita lukuunottamatta. Metsien
> monikäyttöön perustuvalle metsätaloudelle ennenmuuta luontomatkailulle
ja
> keruutuoteyrittämiselle ohjelma merkitseekin tulevaisuuden
mahdollisuuksien
> alasajoa.
Tällä hetkellä metsissä on puuta lähes 2000 miljoonaa kuutiota
(1950-luvulla 1500 miljoonaa). Sekä alle 40-vuotiaiden että myöskin YLI
100-VUOTIAIDEN metsien pinta-ala on lisääntynyt Etelä-Suomessa sotien
jälkeen kaksinkertaisiksi (Metsätilastollinen vuosikirja 1997). Vanhan
metsän sirpaleita oli näin ollen ennen paljon vähemmän kuin nykyään.
Lapissa yli 150-vuotiaiden metsien määrä on vähentynyt 1950-60-lukujen
hakkuiden ansiosta. Tällä hetkellä Lapin vanhojen metsien säilymisen
takaa suojelu, jonka piirissä on huomattava osa Lapin metsistä.
>
>
> Ohjelma tekee myös selkeästi väärän ja harhaanjohtavan arvion
> tehometsätalouden tähän astisista saavutuksista. Ohjelma väittää, että
> tehostetuilla "metsänhoitotoimilla" on lisätty
> metsiemme kasvua ja puuvarantoja.
> Tosiasiassa varsinaisilla kovilla metsämailla, joilla reaaliset
hakkuut
> tähän asti ovat tapahtuneet, metsien kasvun ja puuvarantojen nousu on
> tulosta puustopääoman palautumisesta ja tämä olisi tapahtunut ilman
tehtyjä
> investointeja. Metsän luonnollinen kasvu otetaan ohjelmassa ansiotta
> metsänhoitotoimien ansioksi.
> Mainostetuilla metsänhoitotoimilla eli lähinnä avohakkuilla ja
> alaharvennuksilla
> on tosiasiassa vain vähennetty kasvua sekä aiheutettu kymmenien
miljardien
> investoinnit metsänuudistamiseen ja taimikonhoitoon puhumattakaan
> aiheutetuista ekologisista vahingoista vaikutuksineen.
> Vain soiden ojituksilla on voitu kasvua lisätä.
Metsätalouden itsetarkoitus ei ole kasvun lisääminen tai vähentäminen,
vaan metsän kestävä käyttö (puu, luonto, maisema). Viimeisten neljän
vuosikymmenen aikana metsistämme on hakattu enemmän puuta kuin siellä
tällä hetkellä seisoo (2000 mijoonaa kuutiometriä). Samana aikana
metsien kasvu on lisääntynyt 40 % ja puuston määrä 20 % (hakkuut kasvua
vähäisemmät) ja yli 100-vuotiaiden metsien pinta-ala on, kuten jo
aiemmin mainitsin, Etelä-Suomessa kaksinkertaistunut.
Oletteko aivan varmoja, että harsintaa jatkamalla olisi päästy samaan
tai parempaan tulokseen?
> Hakkuita lisäämällä ei voida turvata työpaikkoja
>
> Työllisyyspolitiikan osalta ohjelma tuntuu kokonaan ummistaneen
silmänsä
> todellisuudelta. Ohjelma lupaa vastalahjaksi valtion ja
metsänomistajien
> miljardi-investoinneille ja lisääntyneille hakkuille kymmeniä tuhansia
> uusia työpaikkoja. Aiemmatkin metsäohjelmat ovat luvanneet
työpaikkojen
> kasvua hakkuiden kasvaessa, mutta hakkuiden kasvusta huolimatta
> työpaikkojen määrä on romahtanut.
> Tämän kehityskulun muuttamiseksi on ainoa tie tarkistaa kansallista
> puunkäytön strategiaa. Kiireellisimpiä toimenpiteitä ovat puukaupan,
> puunkorjuutyön ja metsänhoitopalvelujen avaaminen vapaalle
> yrittäjätoiminnalle ja esteiden poistaminen puuta jalostavan
> pk-yritystoiminnan puunhankinnalta.
Puun jatkojalostuksesta olen kanssanne samaa mieltä. Sen sijaan työn
"tuhertamista" vähemmän tuottavilla ja nykyistä kalliimmilla
menetelmillä on vaikea perustella sen paremmin metsänomistajille,
puunostajille kuin myöskää veronmaksajille ja tuotteiden käyttäjille.
Jokainen halukas saa toki tehdä työt itse tai teettää sen ulkopuolisella
niin kalliilla kuin haluaa. Useimmat eivät vain näytä haluavan.
>
>
> Kansallisessa metsäohjelmassa tulisi asettaa selvä tavoite siirtyä
puun
> käytöstä massajalostuksessa laatujalostukseen.
> Suunnanmuutokselle on korkea aika, sillä sellun markkinoilla
Pohjoinen
> puu on väistyvä raaka-aine nopeakasvuisen trooppisen sellun ja
peltosellun
> vuoksi.
Sellua tehdään Suomessa pienikokoisesta harvennuspuusta (kotimaisesta ja
tuontipuusta) ja sahateollisuuden jätepuusta (puru ja hake).
Valitettavasti vain jätepuutakin on tarjolla niin paljon, ettei
harvennuspuulle ole riittävää menekkiä. Suomalaiset ikihongista ei tehdä
paperia edes painajaisunissa.
> Siirtämällä puunkäytön painopistetta tukkipuun jalostukseen, voidaan
myös
> muuttaa metsänhoidon menetelmiä ja ottaa käyttöön mahdollisimman
laajasti
> ekologinen jatkuvan kasvatuksen ja pitkien kiertoaikojen metsänhoito.
Näin
> voidaan metsissämme tuottaa enemmän ja laadukkaampaa tukkipuuta ja
samalla
> ylläpitää maisemaa ja ekologia arvoja paremmin kuin avohakkuisiin ja
> metsäviljelyyn perustuvassa kiertoaikamallissa.
Tälle väitteelle ei vain näytä löytyvän perusteita. Ennen näin
radikaaleja päätöksiä odottaisin asiasta tutkimustuloksia puuntuotoksen,
kannattavuuden, monimuotoisuuden ja maiseman kannalta.
Kasvatusmenetelmien äkkimuutokseen ei ole tarvetta. Tälläkin hetkellä
metsänhoidon keinovalikoimaan kuuluvat mm.:
1. Uudistaminen luontaisesti, kylvämällä, istuttamalla tai alikasvoksia
vapauttamalla. Päätöksen tekee metsänomistaja.
2. Harvennukset alhaalta ja ylhäältä päin (yläharvennuksista on olemassa
kolme vuosikymmentä seurattuihin kestokokeisiin perustuvia tutkimuksia)
sekä ylispuuhakkuu. Yleisessä käytössä olevalla yläharvennuksella
metsikön kiertoaikaa voidaan pidentää.
3. Sekametsien kasvatus, jota suositellaan kaikissa
metsänhoito-ohjeissa.
Mitä tästä vielä puuttuu?
> avohakkuisiin perustuva viljelymetsätalous on aiheuttanut
metsäluonnossamme
> biodiversiteettikriisin. Ja kun ongelmia ei edes kyetä näkemään, ei
> ohjelma löydä niille myöskään ratkaisua.
Voisitteko antaa tästä tutkimustietoa?
>
> Laatukilpailu turvaa terveen kehityksen
>
> Ohjelmaluonnoksessa ei tunnusteta metsätaloutemme keskeistä ongelmaa,
> pystykauppatapaa, joka käytännössä keskittää sekä puumarkkinat että
> korjuupalvelujen markkinat kolmen suuryhtiön monopoliksi. Tilanne
on
> vastoin sekä Suomen että EU:n kilpailulakeja ja
> ensimmäinen askel metsätaloutemme rakenteiden tervehdyttämisessä
tulisikin
> olla epäterveen puukauppatavan korjaaminen.
Tässä viittaan Jukka Pietilän selväsanaisiin ja selväjärkisiin
kommentteihin. Jos uskotte tällaisen ehdotuksen menevän läpi
päättäjätasolla, teillä pitäisi olla jotakin "faktanpoikasta" tueksenne.
En ole sellaisia vielä nähnyt.
>
> -on luovuttava Metsähallituksen toiminnasta matkailuyrittäjänä valtion
> maaomaisuuden turvin , sillä myös tämä vääristää ennenmuuta
luontomatkailun
> markkinoita ja estää paikallisen matkailuyrittämisen mahdollisuuksia.
Tästä olen täysin eri mieltä. Yhteisten (valtion) metsien hoitajan eli
metsähallituksen nimenomaan pitäisi palvella metsästä virkistystä
hakevia matkailijoita, perustaa kansallispuistoja, rakentaa pitkospuita
ja hoitaa kalavesiä. Kenelle tällainen toiminta paremmin sopisi?
>
> Kestävän metsätalouden verouudistus
>
> Erityisen huolestuttavana näemme nykyisen metsäverotuksen tilanteen,
Vaarana on, että tulevat vuodet merkitsevät suurta
> avohakkuuaaltoa, joka yhdessä tuontipuun kanssa merkitsee paitsi
> ekologista murhenäytelmää myös kansallisen metsäpääoman ja tulevien
> mahdollisuuksien polkumyyntiä. Samalla aiheutetaan
metsäteollisuudelle
> puuhuollon kriisi, kun lihavien vuosien jälkeen myynnit romahtavat
vuonna
> 2004.
Olen osittain samaa mieltä siitä, että pinta-alaveroa vuosikymmenet
maksaneet metsänomistajat haluavat hakata ennen vuotta 2004 välttyäkseen
tuplaverotukselta. Osittain tätä lievittävät jo myyntiuverotuksessa
olevat metsänomistajat, jotka puolestaan säästelevät puitaan myöhempien
aikojen kysyntää ajatellen.
>
> Ehdotammekin toteutettavaksi kestävän metsätalouden verouudistusta:
>
> -siirrytään kaikissa metsissä myyntiverotukseen ilman siirtymäaikoja.
> -annetaan myyntiverotuksessa 25 % alennus jos
> a) metsäaluetta on hoidettu monimuotoisuutta suojellen
Kuka osaa antaa tälle kriteerit? Kuka kerää muualta vastaavan määrän
veromarkkoja valtion vajaaseen pussiin?
> b) hakkuissa säästetään vähintään 50-100 kuution puustopääoma Pohjois-
ja
> Etelä-Suomessa.
50-100 kuutiota hehtaarilla varttuneissa metsissä muistuttaa suuresti
kuvia sota-aikaisista, heikkotuottoisista jätemetsistä. Sadan kuution
jättämistä uudistusaloille on vaikea perustella kenellekään. Raiskio
mikä raiskio.
> -pintalaverotuksessa oleville korvataan maksettua veroa antamalla em.
> perusteilla
> 50 % alennus myyntiveroon vuoteen 2004 asti.
Tämähän johtaa juuri pelkäämäänne vaihteoehtoon eli siihen, että
pinta-alaverotetut ottavat kaiken irti metsistää ennen vuotta 2004.
Saavatpahan edes 50 % veroistaan takaisin.
> -annetaan verovapaus kaikille metsän keruutuotteille ja lasketaan
> poimintahakattu energiapuu keruutuotteeksi.
Olen samaa mieltä.
>
>
> Tähän astiset yritykset rakentaa kansallista metsäohjelmaa Suomelle
ovat
> osoittaneet, ettei yhteistä asiaa voi jättää yhden ammattikunnan ja
yhden
> teollisuuden haaran edusmiesten
> vastuulle.
> Uusi ohjelma kertoo siitä,
> ettei kaikista kulisseista huolimatta kansalaisten ja eri
> metsänkäyttötarpeiden ääni ole kuulunut ohjelmatyössä. Esimerkkinä
> kulissidemokratiasta ovat maakuntien "kansalaisfoorumit", jotka ovat
> olleet lähinnä metsäammattikunnan hengennostatus ja edunvalvonta
tapaamisia.
Kansallisen metsäohjelman laadinnan työryhmissä ovat mukana myös Suomen
Luonnonsuojeluliitto, WWF, Ympäristöministeriö ja Suomen
Ympäristökeskus. Luulisi heidän olevan liikkeellä myös luontoasialla.
Kansalaisfoorumit ovat olleet avoimia tilaisuuksia. Ellei kansa halua
osallistua foorumityöskentelyyn, sille en ainakaan minä mahda mitään.
>
> Demokratian kannalta hälyyttävää on se, että ohjelma markkinoidaan
> tosiasioihin perustumattomalla tilannekuvalla ja tiedoilla ja näin
pyritään
> perustelemaan metsäorganisaatioiden oikeutusta lisärahoitukseen.
Jos Ekometsätalouden liitolle annettaisiin rahoitusta metsäneuvontaan,
mitä sanoisitte? Ottaisitteko rahan vastaan? Metsänomistajia ei voi
auttaa, ellei auttajalla ole rahaa toimintaan.
Mielestäni tekemäänne luonnosta tulisi hioa rakentavammaksi ja enemmän
faktoja sisältäväksi. Muuten siinä esitetyillä mielipiteillä ei ole
eteenpäin menon mahdollisuuksia.
Terveisin
Kari Mielikäinen
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/