Lauri Vaara kirjoitti:
> Kirjoitat 25.11. klo 8.37
> >Lyön leimat viiteen puuhun metsässäni ja myyn ne jollain seuraavista
> >tavoista:
> > 1. Pystykauppasopimuksella jollekin kolmesta suuresta.
> > 2. Pystykauppasopimuksella pitäjän sahalle.
> > 3. Pystykauppasopimuksella naapurikunnan jopparille.
> > 4. Naapurin isännälle sopimuksella kaada, hae ja maksa.
> > 5. Myyn puut hankintakaupalla.
> > 6. Haen puut itse ja poltan ne.
>
> Oletko todella tietämätön vai teeskenteletkö tietämättömyyttä siitä
> että yhtiöt eivät osta välittäjien toimittamaa puuta? Siitä oli
> vuoteen 1991 saakka sovittu puunhintasopimuksissa ja sama käytäntö on
> jatkunut. Eli 3 ja 4 vaihtoehdot eivät ole mahdollisia.
Kyllä tietämäni ja kuulemani mukaan kauppatavat 3 ja 4 ovat mahdollisia. MItä sitten ovat Metsähallituksen ja muiden pienempiten toimijoiden toimituskaupat? Enkuitenkaan kysynyt mitkä kauppatavoista ovat mahdollisia, vaan kysyin, mitkä näistä kauppatavoista 1-6 ovat paikallistaloudellisesti hyviä ja kannatettavia ja mitkä eivät. Tähän kysymykseeni en saanut vastausta.
> Hankintakaupassa (5) sait viime vuonna tienvarteen toimitetusta puusta
> keskimäärin 24 mk/m3 enemmän kuin yhtiö maksoi kantohintaa pystyssä
> seisovasta puusta.
Tarkemmin sanoen ero oli keskimäärin 45 mk/m3 Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan eli keskimäärin tämän verran hankintapuusta maksettiin enemmän.
Se oli Sinun saamasi korvaus korjuutyöstä. Yhtiön
> oma korjuu maksoi viime vuonna 66 mk/m3 ja saman verran maksoit
> palkkaa urakoitsijalle, jos teetit korjuun vieraalle.
Mikäli luotetaan Metsätehon tilastoihin, hankintakauppojen puunkorjuu maksoi keskimäärin 48 mk/m3, kuitupuun 70 ja tukin 40 mk/m3. Mukana olivat kolme suurta sekä keskisuuria sahoja ja muita keskisuuria puunkäyttäjiä.
Hankintakaupan
> nettotulo jäi 42 markkaa pystykaupan kantohintaa pienemmäksi.
>
> Jos yhtiö kuitenkin ostaisi välittäjien puuta, se olisi yhtiölle
> hankintapuuta hankintahinnalla. Välittäjä ei voisi kompensoida
> pystykaupan korjuukustannusta hankintapuun hintoja alentamalla.
> Välittäjän tarjoama kantohinta olisi siis hankintahinta miinus
> todellinen korjuukustannus eli 42 markkaa yhtiön tarjoamaa kantohintaa
> alempi. Tekisitkö kaupan välittäjän kanssa?
Jos käytetään käyttämiäni lukuja, ero on muutamissa markoissa, joten voisinpa tehdäkin. Lisäksi käyttämäni luvut ovat keskimääräisiä, niissä on erilaisia ja eri vuodenaikaan korjattuja leimikoita, joiden korjuukustannukset vaihtelevat suurestii, joten kustannuserot voivat olla suurempia ja pienempiä. Mistä te saitte kustannuksenne ja hintanne?
>
> Oletko todella sitä mieltä vai teeskenteletkö, että puunmyyjällä on
> aito vapaus valita puukauppatapa?
Mitä tarkoitetaan aidolla vapaudella? Myyjä voi myydä puunsa hankinnalla tai pystyyn. Kaikki eivät halua myydä hankinnalla ja kaikki eivät halua myydä pystyyn ja kaikki eivät halua myydä välittäjälle. Vaihtoehtoja puukauppaan tarvitaan ja vaihtoehtoja myös on.
Jukka Pietilä
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/