Aamullisen verkon kaatumisen ja iltapäivän menon vuoksi pääsen vasta
iltapäivän päättyessä tähän vikkaaseen keskusteluun mukaan. Tässä
pari kommenttia:
Pekka Raukko lainasi Taneli J. Mielikäistä ....
> Totta kai ostaja tahtoo hyödyntää muuten jouten olevaa kalustoaan ja
> maksaa mahdollisesti suhteessa huonommin hankintakaupassa eli tekee
> työn "alihintaan" ja ottaa menetetyt tulot takaisin
> hankintakaupoissa.
.... ja kirjoitti
>Kolmannella osapuolella maksattaminen ei ole terveillä markkinoilla
>mahdollista. Jos se Suomessa on, niin jotain pitäisi tehdä.”
Tietenkin hankintamyyjien puunhintaa siirretään pystyynmyyjille.
Siirretty rahamäärä on ollut vuosina 1978-1996 joka vuosi 200 300
miljoonaa markkaa (väitösk. s. 164). Sitä vartenhan kaksi kauppatapaa
on olemassa, että on kompensaation lähde, josta yhtiön korjuutyötä
pystyynmyyjille kompensoidaan.
Taneli J. Mielikäinen kirjoitti:
>Ylipäätäänkin "ekonominen" metsäntutkimus on mielestäni ollut ihan
>liian vähän esillä yleisessä keskustelussa. Itse ainakin olen
>tiedotusvälineissä törmännyt lähinnä vain itse metsän ekosysteemiä
>tutkiviin ihmisiin tai sitten poliitikkoihin...
Ekonomisen tutkimuksen vähäisyyttä minäkin olen koko urani ajan
valitellut. Puunkorjuun ekonomian tutkimus on ollut niin vähäistä,
että taloudenpidon keskeisin asia, puunkorjuun kustannukset, on
ensimmäisen kerran selvitetty vasta minun väitöskirjassani. Sen vuoksi
kustannukset on voitu kuvata mielettömän mataliksi, kuten tuoreessa
Metsälehdessäkin no 22/19.11.1998. Suomalainen retkikunta kertoo
Uudessa-Seelannissa, että Suomessa metsiä pannaan pinolle 30 markalla
kuutio. Korjuu kuitenkin maksoi viime vuonna 66 markkaa kuutio.
Lauri Vaara
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/