Hyvät käräjäläiset!
Haluaisin kysyä Hannu Hyvösen kontribuutiosta muutamia
kysymyksiä, jotka ehkä auttavat täsmentämään paikoin suorastaan
profeetallisiin mittoihin yltävää näkemystä metsätalouden
kohtalonyhteyksistä.
Sauli Valkonen
PS Lähetän pyynnöstä mielelläni käyttämäni kirjallisuusviitteet.
> Jos lasketaan nuorten metsien ja taimikoiden ala koko metsämaaksi
> luokitellusta alasta (20 milj ha) on huomattava, että ojikot (ojittamalla
> synnytetyt suometsäekosysteemit) ovat myös taimikoita ja nuoria metsiä (5
> milj ha) havaitaan, että koko metsäalasta on taimikon ja nuoren metsän
> vaiheessa jo 75 prosenttia.
Sodan päättymisestä on jo noin 53 vuotta. Voidaanko vaikkapa
30-55 -vuotiaita metsiä kutsua taimikoiksi ja nuoriksi
metsiksi? Nuoren metsän käsitteellä itse ymmärrän tarkoitettavan
taimikonhoidon (valtapituus alle 8 m) ja ensiharvennuksen
(valtapituus 13-17 m) välistä "riukuvaihetta".
Rauduskoivikoissa ollaankin jo hakkuukypsyydessä ja
viljelykuusikoissa lähellä sitä. OIkarisen (1983) tutkimuksen mukaan
viljelykoivikko saavuttaa parhailla kasvupaikoilla 50 vuodessa 30,8
cm keskiläpimitan. Vuokilan ja Väliahon (1980) tutkimuksen mukaan
parhaiden kasvupaikkojen viljelykuusikon (H1003) puut saavuttavat
60 vuodessa 1,03 m3 keskitilavuuden eli noin 36 cm keskiläpimitan.
> Metsän tukkivarantojen mahdollisuuksista kertoo mm. viime
> kesän Metsälehden kilpailu Suomen
> runsaspuustoisimmasta metsästä Jäppilässä.
Valtakunnan metsien inventoinnit kertovat samasta asiasta. Niiden
mukaan hyvin järeän männyn (rinnankorkeusläpimitta yli 30 cm)
määrä on lisääntynyt 107 milj. m3:sta 201 milj. m3:een (+88 %)
vuosista 1951-53 vuosiin 1986-94 (Metsätilastollinen vuosikirja
1997). Kansalliseen metsäohjelmaan liittyvien Mela-ennusteiden mukaan
esimerkiksi 60 milj. m3/v kokonaishakkuukertymällä mäntytukin
tilavuus lisääntyisi 294 milj. m3:sta 496 milj. m3:een vuodesta 1996
vuoteen 2046 (+ 67 %). Uskon että puhumme tässäkin eri käsitteillä,
sillä muuten näin suuri ristiriita tuloksissamme ei voi olla
mahdollinen. Ehkä tarkoitatkin tukkipuun laatua etkä määrää? Sitä ei
minusta voi mitata pelkästään läpimittajakaumilla ja ikäluokilla.
> Suomen on tehtävä kansallinen valinta. On siirryttävä massatuotannosta
> laatujalostukseen.
Hyvä! Mutta onko riskejäkin? Minusta Keski-Eurooppa on
taigalle paha kilpailija laatupuussa. Siellä
pystytään kasvattamaan meikäläisittäin hurjan suuri puita (läpimitta
50-80 cm) samoilla kiertoajoilla. Laatukasvatus on arkipäivää.
Vakavin kilpailutekijä on kuitenkin se, että puuntuotannon ei
tarvitse siellä olla taloudellisesti kannattavaa. Muut käyttömuodot
ovat niin tärkeitä, että esim rikkaassa Saksassa yhteiskunta kattaa
metsätalouden vuotuiset tappiot runsaskätisesti. Ja se on ihan
oikein, sillä ulkoilumetsät, pohjavesivarat, metsästysmahdollisuudet
ja lumivyöryjen suoja ovat siellä monin verroin niukempia hyödykkeitä
kuin taigalla.
> Yksinkertainen ratkaisu tähän ongelmaan on pidentää metsän kiertoaikaa
> niin, että jäljelläolevissa varttuneissa metsissä metsiä hakataan tukkipuun
> poimintahakkuin mahdollisuuksien mukaan vielä noin 50-80 vuotta.
> Tutkimuksen mukaan edes metsien kokonaiskasvu ei laskisi, vaikka
> kiertoajat kaksinkertaistettaisiin.
Tämä on minusta äärimmäisen kiinnostavaa! Kyse on varmaankin jostain
aivan uudesta tutkimusraportista, koska se ei vielä ole sattunut
silmiini. Jos tämä on totta, kyseessä on suorastaan
vallankumouksellinen mullistus kasvu- ja tuotostutkimuksessa. Tulos
kumoaisi kaikki tähän asti saadut tutkimustulokset ja heittäisi
niiden teoreettiset ja kokeelliset perusteet suoraan roskiin (ei edes
kierrätysastiaan)! Uskomatonta! Mistä tutkimuksesta mahtaa olla kyse?
Saisinko kirjallisuusviitteen?
--------------------------------------
Sauli Valkonen
Finnish Forest Research Institute
P.O.Box 18, FIN-01301 Vantaa, Finland
tel. +358-9-857 05 318, fax +358-9-857 05 361
Sauli.Valkonen@metla.fi
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/