On Wed, 18 Nov 1998, Käräjätoimitus wrote:
> lajistollinen monimuotoisuus. Kyse on paitsi lajiston säilyttämisestä myös
> ekosysteemien ja koko biosfäärin toimintakyvyn säilyttämisestä.
> Nykyinen metsämalli ei tätä todellakaan tee. Avohakkuisiin perustuva
> jaksollinen kiertoaikamalli
> a) muuttaa luonnostaan erirakenteiset sekametsät enemmän tai vähemmän
> tasarakenteisiksi yhden tai kahden puulajin viljelymetsiksi avohakkuilla,
> taimikonhoidolla, ensiharvennuksella ja alaharvennukseen perustuvilla
> kasvatushakkuilla
Samoin maanviljelys tärvelee törkeästi kaikki kukkaniityt kylvämällä ne
täyteen kohtalaisen homogeenista viljakasvia...
Eivätkä "luonnotilaiset" vanhat kuusikotkaan niin kovin monipuolisia
välttämättä ole...
> b) poistaa talousmetsistä käytännössä yli 80 vuotiaan ylispuuston, joka on
> sentään metsien geneettisen jatkuvuuden perusta, sillä juuri ylispuut ovat
> metsien uuden sukupolven geeniperimän kantajia.
Myös metsäpalojen pitäisi tällöin antaa tuhota metsää vapaasti, ettei
ihminen sotkisi luonnon kiertokulkua. Avohakkuu kenties auttaa
metsäpalojen jäljittelyssä...
> c) pitää metsien puupääoman ja koko hiilivarannon olennaisesti alempana
> kuin luonnontilaisissa metsissä tai jatkuvan kasvatuksen metsissä
Palautuuko tämä hiili samantien ilmaan vai säilyykö se edelleen
käytännössä neutraalina? Metsissä käsittääkseni hajoaminen on selvästi
tehokkaampaa kuin esim. olohuoneessamme ja tällöin kätevää kerätä puut
ajoissa pois metsästä ja tehdä tilaa uusille hiilensitojille.
> Näiden toimien vuoksi metsäluonto köyhtyy, yksipuolistuu, eikä
> käsittääkseni edes muutamien prosenttien suojelualueilla voida turvata edes
> lajien säilymistä , sillä reservaattisuojelu romahtaa viimeistään
> muutamassa vuosikymmenessä metsän oman kasvudynamiikan vuoksi. Emme voi
> museoida metsiä ja ennemmin tai myöhemmin vanhojen metsien sirpaleet
> luonnondynamiikan mukaisesti uudistuvat.
> Silloin metsissämme ei ole enää vanhoja metsiä eikä niiden eliöstöä.
> Kuten kuvat kertovat
> hyvällä harsintahakkuulla myös talousmetsien metsäkuvasta löytyisi vanhan
> metsän kriteerit täyttävää metsää.
Myös kuvat saastetuhoartikkeleissa ovat usein mainioita. Kuivuuteen
kuolleet puut näyttävät oikein huonokuntoisilta. Joskus siis kuvat
saattavat olla hieman subjektiivisesti valittuja. 80-luvulla kenties
sensaatiolehdistö meni vähän liian pitkälle ja onnistui kiitettävästi
pilaamaan luonnonsuojelijoiden maineen...
> Mitä pitemmälle Suomessa jatketaan kansallista metsäitsepetosta
> mallikelpoisuudesta ja kestävyydestä, sitä suuremmat vahingot tuotetaan
Kanadan mallihan on paljon parempi...
Samoin Saksan erinomainen metsäpolitiikka, kun hakkuut ovat kaiketi
kohtalaisen vähäisiä... (Syy tähän löytyy siitä, että jos vuoristoalueilla
hakattaisiin ylitiheitä istutuskuusikoita, kaatuisivat loputkin ja eroosio
viimeistelisi työn. Surullisinta on se, että tähän ongelmaan ei ole
ilmeisesti minkäänlaista ratkaisua... Ennemmin tai myöhemmin vanhoja,
ahtaasti eläviä puita kaatuu ja domino-efekti tapahtuu...)
> koko maalle ja metsätaloudelle kuplien puhjetessa kansainvälisellä
> näyttämöllä vääjäämättä aikanaan. Vastuu kansakunnan harhauttamisesta on
> ehdottomasti tutkijoilla, joiden tulisi todellakin luopua propagandistin
> roolistaan ja ryhtyä tiedemiehiksi.
Luonnonystävien tulisi luopua äiti Maan, ym. kulttien fanaattisesta
puolustamisesta jopa valheiden avulla ja siirtyä luonnon suojeluun
faktojen pohjalta.
http://www.iki.fi/twn/ >-<[8D-* Diskokuningas on niin viisas,
tel:+358-(0)50-5436123 ^ WinTeR ^ että häntä luulee tyhmäksi...
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/