Suojelu ja prosentit
Kaikkien keskeisten intressitahojen yhteinen *prosenttityöryhmä* esittää
lailla tms. suojellun metsämaan osuudeksi 3,5 prosenttia.
Jos kitumaatkin otettaisiin mukaan päästäisiin 7 pronsentin tienoille,
mutta se luku ei ole vertailukelpoinen esim. Ruotsin lukuihin eikä
kitumaa kerro mitään olennaista itse asiasta - metsien suojelusta. Kun
puhutaan metsien suojelusta, käytettäköön siis KMO:ssakin metsämaan
lukuja.
Etelä-Suomen osalta Syken Raimo Virkkala on ilmoittanut päästävän 1,5
prosenttiin Naturan ja vanhojen ohjelmien valmistuttua n. v. 2006.
Ruotsi aikoo päästä 6-7 prosenttiin 2010, ja sen jälkeen ilmeni että
siellä on menossa suometsäselvitys, Naturvårdsverket on esittänyt noin
500 lisäkohdetta Naturaan yms. Mutta ohessa Ruotsin tilanteesta Antti
Halkan matkaraportti, jonka perässä ovat keskeiset lähteet (osa
netissäkin):
AH 9.11.1998
PM. Ruotsin metsiensuojelun tuoreita kuulumisia
Ruotsissa mitataan metsiensuojeluastetta metsämaan alana. Täysin
suojeltua metsämaata oli syksyllä 1996 noin 830 000 hehtaaria eli 3,7
prosenttia metsämaan kokoaisalasta. Tämä vastaa suunnilleen Suomen
suojeluastetta sen jäljeen kun sovitut vanhojen metsien suojeluhankkeet
on saatu virallistettua; tällöin maamme suojeluaste tulee olemaan noin
3,5 prosenttia metsämaan kokonaisalasta*.
Ruotsissa on kuitenkin päätetty jatkaa metsiensuojelua lähivuosina
nopeutettuun tahtiin. Eteneminen on ollut seuraavaa:
o Ruotsin valtion budjetissa on ollut ennestään vajaan 200 milj. kruunun
määräraha, jolla vuosina 1992–1996 suojeltiin 46 000 ha kasvullista
metsämaata. Määrärahasta noin kymmenesosalla on ostettu muuta kuin
metsää; sen käytännön nimityksenä on siksi metsänsuojelumääräraha
(Skogsanslaget). Lääninhallitukset ovat ilmoittaneet suojeluun
soveltuvia metsiä luonnonhoitoviraston (Naturvårdsverket) rekisteriin ja
rahalla on ostettu/korvattu niitä.
o Joulukuussa 1995 Ruotsin hallitus antoi ympäristöministeriölle
tehtäväksi selvittää, missä määrin metsämaata on jatkossa tarpeen
suojella ja miten suojelu toteutetaan. Teetettiin useita selvityksiä,
joista tärkeimpiin kuuluvat joulukuussa 1996 julkaistu raportti maan
metsiensuojelun tilasta (kuvitettu versio toukokuussa 1997) sekä
keväällä 1997 valmistunut gap-analyysi metsiensuojelun puutteista ja
selvitys uhanalaisten lajien sijoittumisesta eri metsätyypeille
o Kesäkuussa 1997 valmistui mietintö Skydd av skogsmark – Behov och
kostnader (SOU 1997:98). Sen tärkeimmät taustaselvitykset julkaistiin
erillisenä liitteenä (SOU 1997:98) Esityksenä on muun muassa 250 000
metsähehtaarin suojelu suojelualueina ja 600 000 hehtaarin
vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuva suojelu. Koko tämä suojelutarve on
metsämaata ns. tunturimetsien ulkopuolella; alueella on ennestään
suojeltu 0,8 prosenttia metsämaan alasta. Mietinnössä suojelun
kustannuksiksi arvoitiin vajaat 5 miljardia kruunua ja sen toteuttamista
10 vuoden aikana preferoitiin.
o Mietinnöstä annetuissa lausunnoissa suhtauduttiin sen ehdotuksiin
enimmäkseen myönteisesti. Metsäteollisuus katsoi 600 000 hehtaarin
vapaaehtoiseen suojelun täyttyvän elinkeinon vapaaehtoisin toimin
(teollisuuden edustaja Stefan Wirten vahvisti tämän lupauksen 6.
marraskuuta tänä vuonna järjestetyssä tilaisuudessa). Norrbottenin
lääninhallitus toivoi jatkossa lisää myös tunturimetsien suojelua ja
Hallannin lääninhallitus vielä enemmän panostusta jalopuumetsien
suojeluun.
o Hallitus asetti tammikuussa 1998 selvitysmiehen (Lars-Erik Liljelund)
selvittämään suojelun toteutusta ja rahoitusmahdollisuuksia. Liljelundin
raportti ilmestyi kesällä 1998 (SOU 1998:95).
o Hallitus korotti keväällä 1998 metsiensuojelumäärärahaa 63 milj.
kruunulla vuodessa, jolloin vuodelle 1999 tuli alustavaksi osoitetuksi
253 milj. kruunua
o Luonnonhoitovirasto kysyi keväällä 1998 lääninhallituksilta tietoja
metsänsuojelun suhteen akuuteista alueista. Vastausten mukaan tällaisia
oli noin 148 000 hehtaaria, josta 140 000 hehtaaria on kasvullista
metsämaata.
Kyselyn alueet jakautuivat mukaan seuraavasti (SOU 1998:95):
Norrlanti 49 900 ha yksityiset 70 700
ha
Sveanmaa 66 100 ha yhtiöt 62 000
ha
Götanmaa 32 000 ha kunnat 7 200
ha
kirkko 4 000
ha
valtio 4 100
ha
o Myös metsänomistajat tulivat kesällä 1998 mukaan vaatimaan
suojelualuemäärärahojen kaksinkertaistamista
o Kaikki poliittiset puolueet asettuivat ennen vaaleja
metsänsuojelumäärärahan korottamisen taakse
o Ympäristöpuolue vaati hallitusneuvotteluissa määrärahan korotusta ja
sai vaatimuksensa demarien ja ympäristöpuolueen väliseen sopimukseen
o Hallituksen budjettiesityksessä metsiensuojelumäärärahaa korotetaan
vuosina 1999–2001 yhteensä 660 milj. kruunulla (1999:340 milj. kruunua,
2000:390 milj. kruunua ja 2001: 500 milj.kruunua). Näin suojelualueiden
hankintamääräraha nousi periaatteessa tasolle, joka mahdollistaa
komitean suositteleman 10 vuoden aikataulun. Nykyhallituksen linja on
budjettiesityksen sanamuodon perustella se, että metsiensuojelumääräraha
säilyy 500 miljoonan kruunun tasolla myös vuodesta 2002 eteenpäin
(Lars-Erik Liljelundilta sähköpostitse saamani näkemys oli tämä).
o Ruotsin ympäristöministeri Kjell Larsson vahvisti 6.11. pidetyssä
tilaisuudessa hallituksen metsänsuojelutavoitteeksi 250 000 ha
metsämaata. Naturvårdsverketin pääjohtaja Rolf Annerberg totesi samalla
viraston nyt etsivän lisää 110 000 hehtaaria metsämaata suojeluun
(rekisterissä olevan 140 000 hehtaarin lisäksi) ja että päätös merkitsee
noin 50 uutta suojelualuetta lääniä kohden, läänejä on 24 eli
suojelualueita olisi tämän mukaan tulossa 1200.
o Myös suojelukorvauksiin osoitettua rahaa korotettiin 1999–2001
yhteensä 99 milj. kruunulla (vuositasoksi muodostuu näin noin 50 milj.
kruunua). Suojelukorvauksia käytetään etenkin avainbiotooppikorvauksiin.
o Ympäristöhallinnon vihreiden mittarien (Gröna nyckeltal) esityksen
mukaan lokakuussa 1998 yksi eduskunnalle vuosittain raportoitava asia
olisi suojellun metsämaan määrä
o Sertifiointi pääsi vauhtiin. Selvitysmiehen mukaan
sertifiointiehtoihin sisältyvä viiden prosentin suojeluvaade merkitsee
vastaavan määrän suojelua (SNF:n metsävastaava Jonas Rudberg toteaa
sähköpostiviestissään tämän olevan myös SNF:n kanta). Metsämaasta on
sertifioinnin kautta tullut siten nyt suojelluksi 250 000 ha, sillä
Ruotsissa on tätä nykyä sertifioitu yli 5 milj. ha kasvullista
metsämaata. Tämän lisäksi sertifiointi on meneillään noin miljoonalla
hehtaarilla ja SCA on ilmoittanut sertifioivansa 2 miljoonan hehtaarin
metsänsä. Lähitulevaisuudessa siis maassa on ilmeisesti sertifioitu
noin 8 milj. ha metsää, jolloin 400 000 hehtaaria kasvullista metsämaata
tulee sertifioinnilla suojelluksi.
o Avainbiotooppiselvityksessä on arvoitu löytyvän 60 000–80 000
avainbiotooppia, joiden alaksi tulee noin prosentti kasvullisen
metsämaan alasta (siis suunnilleen 200 000 ha). Skogsstyrelsenin
selvitys pienmetsätalouden avainbiotoopeista valmistuu 1998 lopuun
mennessä; tällä hetkellä näiden avainbiotooppien koko on keskimäärin 3
ha, mutta 50 hehtaarin alueitakin on. Selvitys koskee siis vain
pienmetsänomistajien 12 milj. hehtaaria, suurmetsätalous kustantaa itse
oman selvityksensä.
o Keskeiset metsänomistjajärjestöt (90 000 jäsentä) päättivät elokuussa
1998 hakkuumoratoriosta, jonka mukaan avainbiotoopeilla ei hakata
viiteen vuoteen ("Ej kontraktera virke från NB I 5 års tid"). Moratorio
ja avainbiotooppiselvitys suojaavat varsin tehokkaasti pienmetsätalouden
luonnonarvoja. Tämä on oleellista, koska pienmetsätalouden alueet ovat
toistaiseksi enimmäkseen sertifioinnin ulkopuolella.
o Meneillään on myös suometsäselvitys (sumskogsinventering,
Skogsstyrelsenin johdolla), jonka arvoidaan tuottavan neljän miljoonan
hehtaarin suometsäalasta ehkä 50 000–100 000 ha suojelunarvoista metsää.
Selvitys valmistuu vuonna 1998.
o Ruotsin hallitus päätti 5.11.1998, että valtion suurimmaksi osaksi
omistaman Assi-Domän –yhtiön metsäomaisuuden uudelleenjärjestelyn
yhteydessä kartoitetaan ja suojellaan suojelunarvoiset alueet.
Naturvårdsverket selvittää asian pikavauhtia eli vielä marraskuussa
1998. Naturvårdsverketin pääjohtaja pyysi myös Ruotsin
luonnonsuojeluliittoa saattamaan kartoituksen tietoon Assin arvoalueita.
Selvitys tuottanee vähintään useita tuhansia hehtaareista uutta
suojelumetsää.
o Ruotsin metsäteollisuuden edusmiehen mukaan Assi on myös suostumassa
siihen, että omistusjärjestelyjen yhteydessä osasta maista muodostetaan
maanvaihtopankki, jolla suojelukorvauksia hoidetaan.
Suomi on edellä olevan perustella jäämässä Ruotsista suojelussa jälkeen
lähinnä kolmesta syystä:
1) Suomen sertifiointikriteereissä ei tällä hetkellä ole 5% (tai mitään
muutakaan) suojelualavelvoitetta eikä sertifiointiprosessissa ole
muutenkaan edistytty.
2) Sovitut suojeluohjelmat ja sovittu rahoitus nostavat Suomen
metsiensuojelun ainoastaan Ruotsin parin vuoden takaiselle tasolle.
3) Ilmapiiri Suomessa on sellainen, että parannusten saaminen kohtiin 1)
ja 2) vaatii runsaasti aikaa
Suomessa on suojelun rahoituksesta olemassa vahvistettujen
suojeluohjelmien 3,2 miljardin rahoituspaketti, josta kuitenkin vain
noin 800 miljoonaa markkaa on osoitettu metsien suojeluun. (Ruotsissa
lähes koko suojelualueiden hankintamomentti on voitu varata
metsiensuojeluun, koska Suomessa lunastuksella ja korvauksilla
hoidettavia velvoitteita on voitu hoitaa lainsäädäntöjärjestelyin.)
Ennen kaikkea on huomattava, että vanhojen metsien suojelun ja muiden
suojeluohjelmien toteuduttua metsämaan suojeluaste näyttää edelleen
jäävän 3,5 prosenttiin, siis tasolle, jonka Ruotsi saavutti 1995 Jos
sertifiointi ja hallituksen kaavailema metsiensuojelu toteutuvat
täysimääräiseinä, Ruotsin suojeluasteeksi muodostuu vuosien 2005–2010
tienoilla vähintään 6–7 prosenttia.
LÄHTEET:
Skogsreservat I Sverige. Rapport om skogsreservatens utveckling och
omfattning efter den nya skogspolitiken. Naturvårdsverket 1997, Rapport
4707
Skydd av Skogsmark. Behov och kostnader. Huvudbetänkande av
Miljövårdsberedningen. Statens Officiella Utredningar (SOU) 1997:97
Skydd av Skogsmark. Behov och kostnader – Bilagor, SOU 1997:98
Förstärkt skydd av skogsmark för naturvård, SOU 1998:95
Ruotsin valtionhallinnon kaikki SOU-raportit ovat PDF-muodossa
osoitteessa:
http://www.regeringen.se/info_rosenbad/sou/index.html#mdep
Naturvårdsverketin julkaisuja voi tilata maksua vastaan verkon kautta;
viraston osoite on www.environ.se
Ruotsin hallituksen www-sivuilla on myös sekä ruotsin- että
englanninkielinen yhteenveto panostuksesta metsiensuojeluun.
(http://www.regeringen.se/info_rosenbad/departement/finans/prop9899_1/m99eng
.pdf)
Metsänomistajajärjestöjen avainbiotooppimoratoriosta on lisätietoa
sivulla: http://www.svo.se/aktuellt/skogseko/eko983/stop_nyck.htm
Ruotsin metsätilastollisen vuosikirjan 1998
(http://www.svo.se/fakta/stat/ska2/default.htm) luvussa viisi on
tilastoitu avainbiotoopikartoituksen tähänastiset tulokset. Vuosikirja
on kokonaan verkossa PDF-muodossa, ja taulukot ovat haettavissa myos
Excel-tiedostoina.
* Tieto Suomen tilanteesta perustuu metsien suojelupinta-alaprojektin
tietohin; sen mukaan vahvistettujen suojeluohjelmien toteuttamisen
jälkeen 3,5 prosenttia metsämaan alasta on suojeltu lakisääteisesti tai
vastaavasti.
** Ruotsin lakisääteinen metsänsuojelu edennee jatkossa noin 20 000 ha
eli yhden promillen vuosivauhtia. Kaksinkertaistetun
metsiensuojelumäärärahan turvin voitaisiin aiemman selvityksen mukaan
hankkia neljän vuoden kauden aikana seuraavat suojelualat:
40 000 ha vanhoja metsiä tunturimetsärajan alapuolella
8000 ha vanhoja metsiä sen yläpuolella
9000 ha jaloja lehtimetsiä
9000 ha muita lehti- ja sekametsiä
4000 ha suometsiä (sumpskogar)
10 000 ha suo- metsämosaiikkeja
5000 ha rannikko- ja saaristometsiä
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/