Hyvä lukija,
Hannu Hyvönen arvosteli "tehometsätaloutta", mitä se sitten onkaan,
tavalla, joka vaatii kommentointia.
> On toki totta, että tehometsätalous merkitsi suunnattomien summien
> upottamista metsänhoitoon ja että maksajina olivat metsänomistajat ja
> valtio. (Kts. Erkki Lähteen haastepuheenvuoro "Metsiin on upotettu
> miljardeja".)
Onneksi metsiin on "upotettu" miljardeja, sillä nämä miljardit on saatu ja
saadaan monin verroin takaisin lisääntyneinä hakkuu- ja
suojelumahdollisuuksina. Kyllähän kaikessa pitkäjänteisessä toiminnassa
pitää hyväksyä se, että jos nauttii tuloja pitää sietää myös menoja.
>
> On kuitenkin suuri erehdys väittää, että näiden toimien tuloksena metsiemme
> kasvu ja hakkuumahdollisuudet olisivat olennaisesti nousseet.
Mikä on olennainen nousu? Jos vuotuinen kasvu on noussut 50 miljoonasta
kuutiometristä 80 miljoonaan, niin eikä tämä ole olenaista kasvua?
>
> Ainoa toimi, joka on jossakin määrin lisännyt kasvua on ollut soiden
> ojittaminen, mutta ovatko räkämänniköt sitten lisänneet
> hakkuumahdollisuuksia, on toinen asia. Kun eivät ojikoiden
> ensiharvennuspuut tunnu kelpaavan huonolaatuisina ja kalliisti korjattavina
> edes selluksi.
Ojitetuilla soilla kasvaa myös koivua ja kuusta. Osa ojikoista on kalliita
korjata, mutta mielestäni ojikoiden mänty on jopa hyvälaatuista kun niiden
koko huomioidaan.
>
> Sotien jälkeen metsämme olivat lähes kaikki harsintametsiä. Harsinnan
> logiikkaan kuuluu se, että harventamalla luodaan kasvutilaa alikasvoksille
> ja taimille. Ilmeisesti sotien jälkeinen tilanne oli suurella alalla se,
> että metsiä oli harsittu liian voimakkaasti ja usein. Niinpä metsissä oli
> vähän puuta ja vähän kasvua, mutta runsaasi kasvutilaa.
> Niinpä, vaikka ei olisi tehty yhtään mitään ns. hoitotoimia, metsien
> kasvu ja puuvarannot olisivat lähteneet nopeaa kasvuun!
Metsiä oli harsittu liian voimakkaasti ja usein koska puusta oli pulaa.
Pula taas johtui siitä, etteivät harsitut metsät kasvaneet käyttöä
vastaavasti, sillä maan viljavuus oli vajaavaisesti hyödynnetty. Kun
siirryttiin harsinnasta harvennukseen, voitiin siirtyä pelkästä
puunkorjuutaloudesta puunkasvatustalouteen.
>
> Itseasiassa siirtyminen rakennetta tasaaviin alaharvennuksiin ja ns.
> harsintajätemetsien avohakkuisiin vähensi huomattavasti sitä kasvua, joka
> olisi toteutunut ilman näitä toimia!!
Pitää paikkansa viiden vuoden tähtäimellä, mutta jos perspektiivi ulottuu
kymmenen vuoden tähtäimelle tai pidemmälle, väite ei pidä paikkaansa.
>
> Siis metsäntutkimus ja ammattikunta ovat ottaneet omaksi saavutuksekseen
> sen tuloksen, joka oli seurausta aiemmin vallinneen ja
> harsintajulkilausumalla kielletyn metsänhoidon tuottamasta metsärakenteesta!
Harsintajulkilausuman kirjoittajat näkivät, että harsinta johtaa umpikujaan
ja metsän hävitykseen, joten sikäli vuosisadan alun harsintametsätalous
edisti nykyistä hyvää metsätaloutta. Toisaalta on kyllä väärin suitsuttaa
pelkästään tutkimusta ja ammattikuntaa hyvästä tuloksesta, sillä onhan
siihen tarvittu tuhansia tekijöitä, jotka ovat pitäneet päämäärää oikeana.
>
> Olen vakuuttunut, että jotkut tämän myytin ensimmäisistä rakentajista ovat
> kyllä tienneet tosiasiat
--- Osoituksena siitä on juuri esimerkiksi harsintajulkilausuma. Entisellä tiellä ei voitu jatkaa.Harsintametsätalous oli aikansa lapsi. Kun ainoastaan järeää sahapuuta voitiin myydä, hakattiin sitä ja jätettiin pienemmät puut kasvamaan toivoen, että nekin kasvaisivat joskus sahapuuksi. Valitettavasti tämä johti puiden perimän huononemiseen, kun parhaat ja nopeakasvuisemmat puut hakattiin pois. Samalla metsät jäivät aukkoisiksi, koska taimet eivät kyenneet kasvamaan suurempien puiden alla. Lisäksi taimet jäivät seuraavalla harsintakierrolla kaadettavien puiden alle, mikä lisäsi aukkoisuutta.
Edellä mainittu pitää paikkaansa nykyäänkin ja tämän vuoksi mielestäni harsintaan ei kannata palata.
Jukka Pietilä
Toimitukselta
Toivomme, omaa työtä säästääksemme, että mahdollisimman moni keskusteluun halukas liittyisi listalle metsa@kaapeli.fi ja lähettäisi viestit suoraan listalle. Osoite on turhan postittelun torjumiseksi suljettu listan ulkopuolelta. Tarvittaessa lähetämme kuitenkin myös toimituksen sähköpostiosoitteeseen ekometsa@sci.fi tai postiosoitteeseen Kihmulankatu 41 74130 Iisalmi tulevat viestit listalle.
_______________ Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi. Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/