Vastaan Anneli Jalkasen kirjoitukseen rivien välissä...
Anneli:Kuvapari 1. Kuivan/kuivahkon kankaan tiheä männyntaimikko on toipunut
erittäin hyvin. Tällainen alikasvos on lahja metsänuudistajalle, niitä
tutkitaan ja niitä jätetään myös käytännössä kasvamaan.
Kommentti: Metsä on mitä tyypillisin harsintametsä ja tämän tapaisia on
ollut suuri osa niistä kymmenestä miljoonasta siemenpuuasento- ja
avohakkuualoista, jotka nyt puskevat taimikonhoito- ja
ensiharvennusongelmaa. Näitä ei ole säästetty, käytännössä.
Anneli:Kuvapari 2. Viljelyn tuloksena ollut männikkö on aika surullisen
näköinen,
mikä osittain johtunee siitä, että maapohja on ollut männylle liian rehevä
(vrt. kuuset ja koivut vanhemmassa kuvassa) eikä taimikkoa ole kasvatettu
riittävän tiheänä.
Kommentti: Tämäkin kuva on mitä tyypillisin tämän ajan ensiharvennusmetsä
sillä männynviljelyprojekti on kaiken kaikkiaan yksi suurimpia
metsänhoitomme tragedioita sekä metsänomistajan kustannusten ja tuottojen,
että ekologian kannalta. Laskua maksaa vielä kauan myös koko mekaanisen
puunjalostuksen sektori laatumännyn käydessä vähiin.
Anneli:Kuvapari 3. Näyttää hyvältä, mutta olen havainnut että usein ko. ajalta
peräisin olevat metsät eivät ole kasvaneet täystiheinä, joten kun ne
alaharvennetaan, liikutaan jo laillisuuden alarajoilla eikä siltikään ole
syntynyt riittävästi taimiainesta, jotta voitaisiin käyttää harsintaa. (On
tietysti mahdollista, että jossain vaiheessa alaharventaja on käynyt
paikalla.)
Kommentti: Olen samaa mieltä. Alaharvennuksillahan nämä harsintametsät
joita ei avohakattu on pitkälle pilattu. Avohakkuu ja alaharvennus ovat
olleet metsälle ja monimuotoisuudelle kova isku kaikenkaikkiaan.
terv. Hannu Hyvönen
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/