Veikko Salovaara kirjoitti:
> Rienaus: PAHINTA ON METSIEN HOITO!
>
> Pahinta mitä metsille voi tapahtua on se että niitä aletaan hoitaa!
Varsin paatoksellisessa kirjoituksessaan Salovaara muokkasi
käsitteestä metsänhoito tarpeettoman mustavalkean kuvan. Puuhun on
syytä kiivetä aina tyvestä, samoin metsänhoitoa arvioitaessa on syytä
lähteä liikkeelle käsitteen sanamerkityksestä eli semantiikasta.
Metsänhoidon käsite juontuu käännöksestä silviculture,
'metsäkulttuuri' eli ihmisten tarkoitusperistä lähtöisin oleva
metsänkäyttö. Käsitteeseen jalostuneemmassa muodossaan sisältyy
tavoitteellinen aktiivisuus, jonka päämäärät muokkautuvat
kulloisenkin kulttuuri-ilmapiirin mukaan - olemmehan aikamme lapsia!
>... Pentti Linkolan mielipiteen itäisen naapurin
> metsistä. Niitä hakataan rankasti, mutta hakkuun jälkeen ne jätetään
> uusiutumaan omin voimin ja aina syntyy luonnontilainen uusi metsä aikanaan.
Venäjällä harjoitettava ekstensiivinen metsänkäyttö, johon
kirjoittaja viittaa, ei siis ole metsänhoitoa vaan metsätaloutta
(forestry), jonka kestävyys sekä ekologisessa, sosiaalisessa että
taloudellisuudessa ulottuvuudessaan on sangen kyseenalaista.
> Mitkä motiivit sitten panevat ihmisen hoitamaan metsiä? Suurin ja mahtavin
> motiivi on tietenkin paljas ahneus. Metsä on resurssi, josta pitää saada
> kaikki irti. Kun tämä hyväksikäyttö hieman jalostuu, eli kun metsä ei ole
> enää kertakäyttötavaraa, aletaan puhua metsän hoidosta. Ryhdytään puuhaamaan
> puupeltoa peltoviljelystä omaksuttuja menetelmiä soveltaen. Laaja
> tasaikäinen ja hyödykäs puulaji, keinollisesti uudistettu. Muokattu
> lannoitettu ja varmuuden vuoksi myrkytetty maaperä, järjestellyt kosteus- ja
> vesistöolosuhteet. Sitten rakennetaan tiheä ja raskasta liikennettä ympäri
> vuoden kantava tieverkko ja tuodaan raskaat metsänhoito- ja korjuukoneet.
> Metsän hyväksikäytön ja hoidon maksiimi voidaan osoittaa vakuuttavasti
> taloudellisilla laskelmilla. Metsää hoidetaan ja hyödynnetään taatusti hyvin!
Retoriikaltaan vakuuttavaa, mutta asiantuntemukseltaan vähemmän
vakuuttavaa pohdintaa, joka syyllistävyydessään tuskin edistää
rakentavaa vuoropuhelua metsien käytöstä. Missä on se pihvi -
fraseologialla ei vuoropuhelu juuri hedelmöidy?
> Tietenkin kaikki tuo edellä on vain ilkeää rienausta. Huono vitsi joka ei
> naurata. Mutta totta toinen puoli. Yksipuolinen rationaliteetti ja sen
> estetiikka vallalla, voimalla ja rahalla varustettuna sanelee hyvin
> pitkälle, mitä metsälle kuuluu. Siitä tulee monokulttuurinen puupelto
> tiettyine metsän moninaista hyväksikäyttöä palvelevina lisämausteineen.
Kunnioitettava huomio! Peräänkuuluttanet kuitenkin rationaalisuuden
laajentamista metsädebattiin irrationaalisuuden sijasta.
Asenteellinen moralistinen katsantokanta siihen tuskin kuitenkaan
johtaa.
> Metsä on kuitenkin paljon muutakin. Oikea metsä on äärimmäisen monimutkainen
> ja monimuotoinen ekologinen systeemi. Metsää voisi ajatella ja hoitaa myös
> tällaisena. Myös tällainen metsä voi innostaa ja elävöittää urbaaniakin
> ihmistä. Saattaa olla että metsän kanssa kestävällä tavalla yhdessä eläminen
> edellyttää juuri tätä näkökulmaa - metsästä saatavaa hyötyäkin ajatellen.
> Ihmisen ja oikean metsän välinen vuorovaikutus voi mahdollistaa paljonkin
> kehittyneemmän sidoksen, viihtymisen, estetiikan ja eetoksen. Itse uskon
> näin.
Aivan. Toimintamme on se sitten metsänhoitoa, terveydenhoitoa tai
pedagogiikkaa, on aikansa tuotetta. Humanististen arvojen
voimakkaampaa painoarvoa niin metsätaloudessa kuin muussakin
taloustoiminnassa suositan mielihyvällä.
>Meidän on myöskin muistettava, että ihminen kehittyy kohtaamistensa
> laadun suuntaan joka kohtaamisella. Hyväksikäyttäjä ja riistäjä kehittyy
> riistäjäksi. Kohdatun hyväksyjä, ymmärtäjä ja rakastaja kehittyy
> rakkaudelliseksi. Hyvät naiset ja herrat, tämä on myös kiistämätön luonnonlaki.
Lähes Vuorisaarnan vertaista elämänfilosofiaa, johon mielelläni
yhdyn.
> En nyt edes yritä repostella metsänhoidon yksityiskohtia. Totean vain että
> ystäväni Erkki Lähteen suosittelemat menettelyt tuntuvat sisältävän
> lupauksia - kaikesta viran vaatimasta teknisyydestään huolimatta. Luin myös
> suuresti kunnioittamani Tapio Kaitaharjun alustuksen hartaudella. Ystäväni
> Eero Paloheimo oli puolestaan taas jyräävän vakuuttava. Kiitos heille - ja
> teille kaikille, metsän ystävät!
Kuin myös!
Parhain terveisin
Reijo Pankka,
ikuinen metsäopiskelija
Reijo Pankka, metsäylioppilas
Joensuun yliopisto
E-mail: Reijo.Pankka@forest.joensuu.fi
_______________
Tämä viesti lähetettiin kansallisten metsäkäräjien sähköpostilistalle
osoitteeseen metsa@kaapeli.fi. Listan ylläpito: owner-metsa@kaapeli.fi.
Viestit tallentuvat osoitteeseen: http://www.kaapeli.fi/hypermail/metsa/