| Klikkaa
suositun oppaan uudistettuun versioon 2.0 Internet - tiedonhaun opas @ Kokenut Internetin käyttäjä tuntee suuren määrän hyviä tiedonlähteitä ja löytää usein muutamalla klikkauksella etsimänsä tiedon. @ Varminta kuitenkin on tuntea tiedonhaun keskeiset menetelmät. Hakuohjelmien lisäksi tarjolla on useita muita menetelmiä. @ Osaavaksi tiedonhakijaksi tulee perehtymällä sekä menetelmien etuihin ja haittoihin että niiden soveltamistapoihin. @ Jaottelen menetelmät tavalla, joka oman kokemukseni mukaan on käyttökelpoinen niin aloitteleville kuin kokeneille tiedonhakijoille. @ Etsittävän tiedon luonne ratkaisee sen, mitä menetelmää tai menetelmien yhdistelmää kussakin tiedonhaussa kannattaa käyttää. @ Tiedonhakua tehostaa hakukoneiden, web-sivustojen ja Internetin muiden osien ylläpitäjien julkaisemat ohjeet. Niitä kannattaa lukea. @ Menetelmiä ei voida laittaa "paremmuusjärjestykseen", koska tiedontarpeet ja sen myötä tehokkaimmat etsintäreitit ovat yksilöllisiä. Ne hioutuvat yhä tarkoituksenmukaisemmiksi omien kokemusten karttuessa. @ Internetin lukemattomat, pätevää tietoa sisältävät lähteet palkitsevat opettelun vaatiman vaivannäön. Osaaminen merkitsee myös ajan ja rahan säästöä. @ Keskeisten menetelmien oppiminen ei ole vaikeata.
Monessa tapauksessa laaja-alaiset linkkihakemistot tarjoavat hyvän lähtökohdan tiedonhaulle. Niissä tiedon etsijä etenee laajojen aiheotsikoiden kautta yksityiskohtaista tietoa tarjoaville sivuille.
Ruotsissa ylläpidetään useita laaja-alaisia, aiheittain järjestettyjä
linkkihakemistoja.
Tietoverkossa on suuri määrä laadukkaita erikoisaiheiden sivustoja, joita ylläpidetään Suomessa ja kymmenissä muissa maissa. Ne tarjoavat omista aihepiireistään runsaasti, hyvin järjestettyä tietoa ja yleensä myös linkkejä saman aihepiirin muihin verkkojulkaisuihin. Määrättyyn aihepiiriin keskittyvässä tiedonhaussa erikoistuneet sivustot toimivat oivallisina lähtöosoitteina. Laaja-alaiset linkkihakemistot auttavat aloittelijaa löytämään oman aihepiirin parhaat verkkojulkaisut. Erikoissivustoja on mitä erilaisimmista aihepiireistä. Alla oleva esimerkkikooste antaa siitä vain viitteellisen kuvan.
Tuhannet sanoma- ja aikakauslehdet ympäri maailmaa julkaisevat juttujaan tuoreeltaan webissä. Lehdet löytyvät helposti maanosittain ja maittain järjestetyistä linkkihakemistoista. Tamperelainen uusmediayritys Wysiwyg ylläpitää tietoverkossa suomalaisten verkkolehtien linkkihakemistoa. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti linkittää osoitteessaan jäsenlehtiensä verkkosivustoja.
Kehitysmaatoimittajien yhdistys Maailman Sivu ylläpitää suurten uutistoimistojen ilmaisten verkkopalvelujen linkkihakemistoa.
Usein toimivan reitin etsittyyn tietoon tarjoaa kansainvälisen ja kansallisen elimen tai järjestöjen web-sivusto. Keskeisistä yhteisöistä on tullut viime vuosina merkittäviä verkkotiedon julkaisijoita. Valtiollisten elinten ja suurten järjestöjen sivustojen käyttökelpoisuutta rajoittaa monessa tapauksessa tiedon järjestäminen hallinnollisten kaavioiden mukaan. Etsitty tieto voi olla monen klikkauksen takana. Ongelma koskee monin tavoin myös alle linkitettyjä esimerkkisivustoja.
Suomen tieteellisten kirjastojen Tilke-verkkojulkaisussa on linkkejä kymmeniin tietokantoihin. Ne voivat olla hyödyllisiä syvemmän tiedon etsinnässä.
Oma tietokantojen linkkisivunsa on myös Sykkeen tiedonhakuosiossa.
George Washington University ylläpitää laajaa hakemistoa tietokannoista ja monesta muusta käyttökelpoisesta lähteestä, joita ei hakukoneilla helposti löydä.
Tietoverkossa toimii monenlaisia maksullisia tietopalveluja. Ne jakavat tilaajilleen talousuutisia ja laajoja lehtitietokantoja. Suomessa maksullisia julkaisuja ylläpitävät muun muassa mediayhtiöt.
Moni aloittelija aloittaa tiedonhaun tunnetuilla hakuohjelmilla, pettyy niiden antamiin tuloksiin ja päättelee, että Internetistä on ylivoimaisen vaikeata löytää nopeasti luotettavaa tietoa. Hakuohjelmat muodostavat kuitenkin tärkeän osan tiedonhaun menetelmävalikoimaa. Käytön opettelussa mainioita lähteitä ovat Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelujen tiedonhaku-sivut, joilla selostetaan hakuohjelmien toimintaperiaatteita ja neuvotaan suosituimpien hakuohjelmien käyttötapoja. Sykkeen tiedonhakusivulla on linkit suureen määrään hakuohjelmien etusivuja.
Laajimmin web-sivuja on indeksoinut kesällä 1999 aloittanut hakuohjelma Fast. Sen hakutulokset ovat usein yllättävän antoisia verrattuna muihin hakuohjelmiin. Euroseek on luonut Euroopan kielten ja maiden mukaan sekä avainsanoin toimivan hakuohjelman.
Paikannimien hakuun on olemassa oma ohjelmansa Foreign Correspondent ylläpitää sivua, jolta voi edetä eräisiin asiantuntijoiden hakujärjestelmiin
Sähköpostiosoitteita voi etsiä usealla ohjelmalla.
Postituslistoja, jotka palvelevat hyvin määrätyistä aihepiireistä kiinnostuneitta tiedon etsijiä, on runsaasti. Usein niistä (tilausreitteineen) on mainintoja samojen aihepiirien pätevissä web-sivustoissa. Osa postituslistoista on kenen tahansa tilattavissa, osassa tilaamiselle on asetettu ehtoja. Nykyään monen postituslistan viestit näkyvät myös webissä. Postituslistojen linkkikirjastojen päivittäminen on tullut listojen nopean lisääntymisen vuoksi ylivoimaiseksi. Laajimpien, kymmeniätuhansia listoja sisältävien koosteiden sivuilta saa vähintään kuvan postituslistojen kirjosta. Myös suomalaisten postituslistojen mittavimman hakusivun päivitys ontuu. Se on silti käyttökelpoinen kiinnostavien listojen etsinnässä.
Keskusteluryhmien (newsgroups) merkitys tiedon etsinnässä on rajallinen, mutta ei merkityksetön. Deja.com ylläpitää ohjelmaa, joka auttaa löytämään hakusanojen perusteella määrättyjä aiheita käsitelleitä ryhmiä.
Web palvelee kieliongelmiin törmäävää tiedon etsijää lukuisilla sanakirjoilla ja edelleen varsin vajavaisesti toimivilla käännösohjelmilla.
@ Tiedonhaun oppaat auttavat aloittelijoita mielekkääseen alkuun. Kokeneita käyttäjiä ne muistuttavat menetelmien monipuolisuudesta ja antavat vinkkejä kiinnostavista osoitteista. @ Henkilökohtaista käytännön harjoittelua oppaat eivät korvaa. @ Hyviä hakuja!
|
Linkkien Tilaaja: Rakentava palaute Sivu avattu |