VAALIKERÄYS 100 VUOTTA

Maaliskuun 2007 eduskuntavaalien yhteydessä vaalikeräys täytti 100 vuotta. Ensimmäinen vaalikeräys järjestettiin vuonna 1907, ensimmäisten eduskuntavaalien yhteydessä. 1960-luvulle saakka vaalikeräystuotto käytettiin tuberkuloosin vastustamistyöhön. 1970-luvulta lähtien vaalikeräystoimintaa alettiin organisoida laajemmalla järjestöpohjalla. Vuodesta 1991 lähtien 17 kansalaisjärjestöä on yhdessä kerännyt vaalikeräyksin varoja kotimaiselle vammais- ja kansanterveystyölle.

Ensimmäinen keräys jo vuonna 1907

Ensimmäinen vaalikeräys järjestettiin Suomessa vuonna 1907, jolloin uuteen yksikamariseen eduskuntaan valittiin ensi kerran edustajia yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella.

Tuberkuloosi oli vuosisadan vaihteessa vakava kansantauti ja yleinen kuolinsyy. Koska valtio ei ollut halukas sijoittamaan varoja tuberkuloosityöhön, oli rahoitusta etsittävä muualta. Ennen maaliskuun 1907 eduskuntavaaleja kirjankustantaja Werner Söderström vetosi päivälehdissä lukijoihin: "Eikö kuitenkin voitaisi näiden merkkipäivien muistoa ikuistaa jollakin teolla, jollakin huomattavalla rakkaudentyöllä, jossa kaikki voisivat yhtyä, johon kaikki voisivat ottaa osaa ja josta kasvaisi sovun ja siunauksen hedelmiä koko vastaisuudeksi". Linkki: Söderströmin kirje

Söderström ehdotti, että vaalien yhteydessä järjestettävällä keräyksellä autettaisiin aikaansaamaan kansanparantola keuhkotautia sairastaville. Perustettiin väliaikainen Keräystoimikunta, jonka lääketieteellisistä ja muodollisista asioista vastasi lääkärien Duodecim-seura ja käytännön järjestelyistä Raittiuden Ystävät. Seurojen yhteistyö oli luontevaa, sillä vakavimpina uhkina kansanterveydelle pidettiin viinaa ja keuhkotautia.

Vasta pari päivää ennen vaaleja toimikunnalle heltisi keräykseen oikeuttava lupa, ja utopialta vaikuttaneesta ideasta tuli totta. 15.-16. maaliskuuta 1907 toimeenpantiin vaalihuoneistojen ulkopuolella keräys, rekvisiittana lippusalkoon vedetty keuhkotaudin vaaroista valistava juliste. Ensimmäisen vaalikeräyksen tuotto oli 30.016,87 mk.

Monipuolista toimintaa tuberkuloosin vastustamiseksi

Toimikunta vakinaistettiin kesäkuussa 1907 ja nimeksi tuli Keräystoimikunta Vähävaraisten Keuhkotautisten Hyväksi. Vuonna 1907 perustettiin myös toinen alan yhdistys, Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys. Yhdistykset perustivat yhteistyön edistämiseksi vuonna 1924 "Seisovan toimikunnan eli delekatsioonin", josta vuonna 1930 syntyi Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys.

Valtion tuki yhdistyksille oli hyvin vähäistä, joten niiden oli vaalikeräyksien lisäksi keksittävä myös muuta varainkeruuta toimintansa rahoittamiseksi. Yhdistykset käyttivät varat monipuoliseen toimintaan tuberkuloosin vastustamiseksi järjestäen mm. tuberkuloosikursseja, hoitajien koulutusta, oppimateriaalien tuottamista ja erilaisia valistustilaisuuksia. Vaalikeräystuotoista sai alkunsa myös moni keuhkoparantola.

Keräystoiminta laajalle pohjalle

Toisen maailmansodan jälkeen tuberkuloosityön tullessa lakisääteiseksi Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen tärkeälle työlle kohdistui vähemmän paineita. Maahan oli perustettu lukuisia muita vammais- ja kansanterveysyhdistyksiä, joilla oli tarvetta varainkeruuseen. Keuhkovammaliitto, nykyinen Hengitysliitto Heli oli jo 1945 saanut keräysluvan kunnallisvaalien yhteyteen. Liitto suoritti keräyksen myös 1956. Kehitysvammaliitolle myönnettiin keräyslupa vuoden 1968 vaaleihin. Myös Invalidiliitto haki lupaa, jonka se sai vuoden 1970 eduskuntavaaleihin.

Nykyinen usean järjestön välinen yhteistyö juontaa vuoteen 1972, jolloin Tuberkuloosi- ja Keuhkovammaisten Liitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaliitto ja Sotainvalidien Veljesliitto yhteistyössä jatkoivat vaalikeräysperinnettä. Liitot sopivat palauttavansa neljäsosan tuotosta paikallisyhdistyksille ja jakavansa oman osuutensa suhteessa paikallisyhdistysten aktiivisuuteen. Eduskuntavaaleissa 1983 keräykseen otettiin mukaan Kehitysvammaisten Tukiliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Kuurojen Liitto ja Kuulonhuoltoliitto. Förbundet De Utvecklingsstördas Väl tuli mukaan presidentinvaalikeräykseen 1988.

Vuoden 1988 kunnallisvaaleissa keräyslupa myönnettiin vammaisjärjestöjen lisäksi kahdeksalle kansanterveysjärjestölle: Allergia- ja Astmaliitto, Epilepsialiitto, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liitto, Psoriasisliitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen MS-liitto, Suomen Reumaliitto ja Suomen Sydäntautiliitto. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa järjestöt yhdistivät voimansa ja ovat sen jälkeen keränneet seitsemäntoista järjestön voimin varoja yhdessä kotimaiselle vammais- ja kansanterveystyölle.

Vaalikeräys yhä tärkeä tulonlähde

Aloittaessaan laajapohjaisen yhteistyön vuonna 1991 järjestöt sopivat keräystuoton uudelleenjaosta. Tuotto sovittiin jaettavaksi tasan paikallisyhdistysten ja keskusliittojen kesken, liittojen vastatessa keräyskuluista kokonaisuudessaan.

Vaalikeräyksestä on muodostunut monille paikallisyhdistyksille yksi tärkeimmistä varainhankintamuodoista. Yhdistykset käyttävät varat mm. vertaistukiryhmiin, tiedotukseen, neuvontaan ja virkistystoimintaan.

Valtakunnallisten vammais- ja kansanterveysjärjestöjen tärkeimpiä tehtäviä ovat vammaisten ja eri potilasryhmien tasa-arvopyrkimysten ja oikeuksien ajaminen sekä terveyden edistäminen yhteiskunnassamme. Työsarkaa riittää ja vaalikeräyksestä saadut varat ovat tärkeä lisä tähän työhön.

Vaalikeräystä järjestävät kansalaisjärjestöt yhdistyksineen voivat syystä olla kiitollisia laajan yleisön suopeudesta asialleen. Vaalikeräykset tuottavat yhä hyvin, vaikka keräysten lukumäärä yleisesti onkin jatkuvassa kasvussa. Vaalikeräyksen valtteina ovat mm. keräyksen kotimaisuus, tuoton jakaantuminen ruohonjuuritasolle, lähelle lahjoittajaa, pienet keräyskulut, sekä keräyksen ehdoton luotettavuus.

Lähteet:

Ahto-Kari, Reijo: Elämä voittaa, Puoli vuosisataa työtä keuhkovammaisten hyväksi (1991)
Härö, Sakari: Vuosisata tuberkuloosityötä Suomessa (1992)
Mähönen, Hannu: Omin voimin yhteistoimin, Invalidiliitto ry 60 vuotta (1998)
Koskenniemi, V.A: Werner Söderström, kirjallisuudelle pyhitetty elämäntyö (1950)
Sivun alkuun