Kirjoittaja: mikko mikko.harjulehto@suomi-seura.fi
Päiväys: 20.3.2000 13:28
Kommentti aiempaan viestiin
Mikko hyvä,
Kiitos viestistäsi.
Kosketit tärkeitä kysymyksiä: ulkosuomalaiset kansainvälistyvän Suomen näkyvänä osana, ulkomailla asuvat suomalaisseniorit ja mahdollinen paluumuutto Suomeen.
Maailmalla asuvat suomalaiset haluavat säilyttää Suomen kansalaisuuden tunnesyistä. He kokevat menettävänsä osan identiteettiään menettäessään Suomen kansalaisuuden. Tunnesyyt ovat legitiimejä syitä. Ruotsin hallituksen asettama parlamentaarinen komitea selvitti perusteellisesti kaksoiskansalaisuuskysymystä. Komitea suositteli neljäsatasivuisessa mietinnössään yksimielisesti kaksoiskansalaisuuden mahdollistamista. Muun muassa edellä mainitut tunne- ja identiteettisyyt laskettiin painaviksi kaksoiskansalaisuutta puoltaviksi syiksi. Voikin kysyä, onko legitiimimpiä syitä edes olemassa, kuin vilpitön kotimaan rakkaus ? Ulkosuomalaiset EIVÄT haluaa säilyttää Suomen kansalaisuuttaan taloudellisten tai sosiaalisten etuuksien toivossa. Suomen sosiaali- ym. palveluista voi nauttia ainoastaan vakituisesti Suomessa asuva - kansalaisuutta katsomatta.
Mahdollisuus kaksoiskansalaisuuteen ja paluumuutto ovat kaksi eri asiaa.
Suomalaissyntyinen voi muuttaa takaisin Suomeen, kansalaisuutta katsomatta. Maahanmuuton byrokratia on kansalaisuutensa menettäneelle suomalaiselle tosin vaikeampaa ja turhaa, koska Suomen valtiolle ei olisi aiheutunut mitään vahinkoa, jos suomalainen olisi alun perin saanut säilyttää kansalaisuutensa.
Elämme maailmassa joka kansainvälistyy yhä nopeampaa vauhtia. "Virallinen Suomi" korostaa syystäkin kansainvälistymisen ja integroitumisen merkitystä Suomelle. Olemme väestöluvultaan pieni maa Euroopan periferiassa. Vienti on taloutemme elinehto. Suomalaisia, erityisesti nuoria, patistetaankin nykyisin ulkomaille opiskelemaan ja työskentelemään, kartuttamaan kieli- ja ammattitaitoaan. Kansainvälistymisen ja integraation lisäksi suomalaisella siirtolaisuudella on pitkä historia. Maailmalla asuu huomattava suomalaisväestö. Pelkästään suomen kansalaisia asuu ulkomailla noin 250 000. Inhimillisistä ja ymmärrettävistä syistä oleskelu ulkomailla venyy usein kuitenkin aiottua pidemmäksi.
Suomessa herää kysymys " Miten suhtautua näihin ihmisiin ?" Olisi varsin onnetonta, jos ihmisiä patistetaan maailmalle, mutta heidän paluumuuttoonsa suhtauduttaisiin sitten nihkeähkösti.
Otit ikääntyvien ulkosuomalaisten mahdollisen paluumuuton esille.
Muuttavatko ikääntyvät ulkosuomalaiset takaisin Suomeen ? Kysymys on moniuloitteinen ja vaatii tulevina vuosina perusteellista selvittämistä. Mistään suurmuutosta on tuskin kyse. Ihmiselle tärkeä sosiaalinen verkosto (perhe & ystävät) on usein asuinmaassa, mikä saa suomalaisen seniorin jäämään usein maailmalle.
Toisaalta: Vanhuusdementian yksi vaikutus voi olla, että potilas unohtaa kaikki vieraat kielet ja muistaa enää ensimmäiseksi oppimansa kielen, äidinkielensä. Ulkomailla pitkään asunut suomalaisseniori voi joutua tilanteeseen, että unohtaa täysin vieraan ja hallitsee enää suomen kielen. Seniorin ja hoitohenkilökunnan välinen kommunikaatio on mahdollista ainoastaan suomen kielellä. Vanhuksen elämän laatu heikentyy voimakkaasti, vaikka vanhustenhuolto olisi muutoin hoidettu hyvin, jos hän ei pysty tekemään itseään ymmärretyksi. Ihmisarvoisen hoidon järjestämiseksi tarvitaan tässä tilanteessa ehdottomasti myös suomenkielistä hoitoa. Maailmalla toimiikin kymmenkunta erittäin arvokasta työtä tekevää "Suomi-kotia", suomenkielistä vanhustenkotia.
Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö onkin pyytänyt Suomen sosiaali- ja terveysministeriötä asettamaan Suomen valtiohallintoon pysyvän työryhmän pohtimaan ulkosuomalaisseniorien kysymyksiä ja suunnittelemaan Suomen politiikkaa tällä alueella
JOS ulkosuomalaisseniori palaa Suomeen hän tuo mukanaan ulkomailla ansaitun eläkkeensä. Hän kuluttaa näitä varoja Suomessa. Suomen valtio ja kunnat ottavat osuutensa näistä varoista vero- ja sairasvakuutusmaksuina. Mistään vapaamatkustamisesta ei siis ole kyse.
Kansainvälistyminen tuo lukuisia muutoksia. Näihin tulisi perehtyä ajoissa, jota avoimet kysymykset saataisiin ratkaistua kaikkien osapuolten - myös Suomen valtion - hyödyksi.
Parhain terveisin,
Kaimasi
Takaisin hakemistoon, Kommentoi tätä aihetta, Kirjoita viesti uudesta aiheesta
Kirjoita viesti Takaisin keskusteluun