HISTORIAN PILKKEITÄ
(koottu Partaharjun Opiston leikekirjasta)

"Jo ennen sotia etsittiin Suomen pojille pysyvää leirikylän paikkaa. Kolmattakymmentä tarjousta käytiin läpi. Asia sukelsi uudelleen esille, kun sodan päätyttyä 1945 vietettiin Pieksämäellä valtakunnallisia poikapäiviä.

Rovasti K. Salovaara toi silloin seurakunnan maihin kuuluneen Partaharjun poikien johtajien näköpiiriin. Tätä pihkantuoksuista seutua käytiin heti katsomassa, ja siihen ihastuttiin ikihyviksi.

Vielä samana syksynä kauppa lyötiin lukkoon. Vaikeudet olivat suuret; karjalaisten siirtopoikien hyväksi järjestettiin leiritoimintaa - vars. kesällä 1940 - ja rahan arvon aleneminen olivat vieneet vähäiset säästöt, ja rakennusaineet olivat kiven alla. Mutta Poikien Keskuksen miehet, lähinnä kouluneuvos Yrjö Karilas, toiminnanjohtaja Sulo Karpio ja leirikylän johtaja Pentti Tapio eivät pelänneet vaikeuksia, ja poikien ruutukorttikeräys tuotti rohkaisevia tuloksia..."

näin kirjoitettiin 40-luvun lopulla.

1945
Poikien Keskus osti Salvosen rannalta 4 ha maata, Leirikylä vihittiin käyttöön

Paikan ensimmäinen rakennus oli savusauna, samoihin aikoihin rakennettiin Pätkä-Jussin kämppä ja päärakennuksen keittiöosa sekä portti;

1946
Vakituinen leiritoiminta Partaharjulla aloitettiin 1946, jo alusta asti nykyisen Ristikiven kirkon paikalla leirikirkko: alkuun pelkkä puinen alttari, taustalla seinä, lapset istuivat kivillä rinteessä.

1960
aloitti toimintansa Partaharjun Opisto; opistoon etsittiin lehti-ilmoituksella opiskelijoiksi "16 v. täyttäneitä nuorukaisia ja nuoria miehiä..."

"...tarkoituksena kohottaa varttuneiden nuorukaisten yleistä kansalaissivistystä, antaa herätteitä omintakeiseen ajatteluun ja siveellistä luonnetta kehittävään toimintaan..."

Opisto toimi siis alkuun poikaopistona.

Maanantaina 17.10.1960 alkoi ensimmäinen kurssi Partahovissa, oppilaita 35, 1. rehtorina past. Samuli Ranta

Sunnuntaina 16.10.1960 oppilaiden saapuessa pidettiin pieni alkajaistilaisuus, jossa tervehdyssanat esitti S. Ranta, ja P. Tapio selvitti leirikylän historiaa ja toivotti:

"- kasvakoon täällä miehekkäitä ja lujia, oikeassa mielessä nöyriä miehiä."

1962
Omaa maata oli jo 32 ha, joista käytössä 5 ha, rakennuksia 22, tekeillä uusi oppilas- ja opistorakennus.

Valmistui Partahovin asuntolasiipi ja silloinen kappeli, vihittiin käyttöön joulukuussa

Kerran Partaharjussa, aina Partaharjussa! -motto

Porttia komistaa kelohonka: koko leirikylä on rakennettu samaan tyyliin, poikien seikkailunhalua korostaen hirsilinnoitustyyli; arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä - Martas -käsialaa.

1963
Alettiin suunnitella Tievatupaa Saariselälle, 1 kämppä jo pystyssä, rakennustöitä jatkettiin

1964
Opiston linjoina mm. poikien ohjaaja-kirkonpalvelija, nokkahuilukurssi, poika- ja nuorukaistyön kurssi, avaimet käteen -kurssi (jo vuodesta -64!), seurakuntatyön linja, ensiapu. ...oppilaille, "jotka haluavat vaalia hengen ja ruumiin tasapainoa ja kehittää itseään tiedoissa ja taidoissa".

Opiston johtajaksi past. Antti Pukkila, joka kehotti oppilaitaan: "Vyötä itsesi ja ole mies!" - johtokunnan puheenjohtajana tuolloin Väinö Hotti.

Poikien Keskuksen toiminnanjohtajaksi Pentti Tapio

"... Partaharjun kaltaisia opistoja, joihin vanhemmat voivat johdattaa lapsensa ikään kuin hetkeksi turvaan elämän myrskyiltä ja vaaroilta."

1966
Urheilu- ja leirikurssit ensimmäistä kertaa 3 opiston yhteisinä (Sisälähetysseuran opisto, Partaharjun opisto ja Luther-Opisto).

Lahjoitettiin opistolle 6 kunnan vaakunat (Suonenjoki, Kangasniemi, Jäppilä, Hankasalmi, Virtasalmi, Joroinen) - tästä sai nimensä päärakennuksen Vaakunasali

1967
Opistolaispäivillä yhtenä paneelikeskustelun aiheena mm. "Vauhti on hyvä - onko suunta oikea? Hiiren rooli on mennyt jo ohi"

Löytyi leirikirkon alueelta erään jumalanpalveluksen aikana merkillinen "ristikivi"

Sinuttelu kesälukiossa käyttöön opettajien ja oppilaiden välillä 1967! Silloiseen aikaan ennenkuulumatonta!

1968
Opiston johtajana past. Seppo Markkanen.

1969
Otsikoi paikallislehti "Tytöt pääsevät Partaharjuun - viimeinen poikakurssi loppui"... Kun kymmenes vuosi alkoi, opiskelijoiksi otettiin myös tyttöjä, oppilashakuilmoitus: "... 16 v. täyttäneitä miehiä ja naisia".

25. -26.4.1970
vietettiin opiston kymmenvuotisjuhlaa

27.7.1971
Vihittiin käyttöön Ristikiven kirkko, rakennettu lahjoituksin ja keräyksin saaduilla varoilla (mm. puita kerättiin alueen maanomistajilta)

Suunnittelijana koko leirikylän arkkitehti Jussi Lappi-Seppälä.

Alttarikivenä alueelta v. 1967 löydetty Ristikivi, jonka iäksi geologit arvioivat 1800 miljoonaa (- 1900 milj.) vuotta

Kirkon seinien sisällä 7 puuta = pyhä luku

Kirkkoon mahtuu n. 400 henkilöä

Urkuina Partaharjun hongat

Seinissä ei ikkunoita, koska jumalanpalveluksen aikana ei tarvitse katsella maisemia

Kattoa ei ole, koska pojilla pitää olla suora yhteys taivaaseen.

"Kirkkoratkaisu perustuu jylhyyteen ja maskuliinisuuteen. Kaikki pikkusievä on tälle vierasta", totesi suunnittelija.

Vihkiäispuheessaan Martti Simojoki sanoi: "Ihminenkin on tarkoitettu palamaan kuin liekki, valaisemaan ja lämmittämään. Ken itse ei pala, hän ei sytytä toisia. Mutta ihmistä ei ole tarkoitettu hiiltymään, palamaan loppuun. Meihin on kätketty sellaista, mikä on ikuista."

1973
portille saatiin oma postitoimisto

1987
rakennettiin Harjuhovin oppilasasuntola

1987
Poikien Keskuksen keskustoimisto muutti Helsingistä Partaharjulle

1991
Ristikiven kirkko remontoitiin ja vihittiin uudelleen käyttöön kirkon 20-vuotisjuhlassa 28.7. Harju-suurleirillä

1992
Valmistui Myllypuron rannalle kaksi uutta hyvinvarusteltua kurssikämppää, Iivari ja Erä-Kalle, käsin veistetty Partaharjun omista hongista.

1995
Vietetiin leirikylä 50 v. juhlia Seikkailu 95 -leirillä

1999
Suuntaleiri kokosi leiriläisiä Partaharjuun

2000
Partaharju liitetään kunnallistekniikkaan

2001
Partaharjussa vietettiin Lennä leijani-leirillä Ristikiven kirkon 30 v.-juhlia ja leirikylän 50 v. -juhlia.

Kts. myös PTK:n historia

PARTAHARJU TÄNÄÄN

Partaharjussa toimii 3 yksikköä:

Partaharjunmäestä käytetään nimitystä Partaharjun toimintakeskus.


Alkuun