PTK:N TÄRKEIMPIÄ VIRSTANPYLVÄITÄ

1889 NMKY perustettiin Helsinkiin

1900 NMKY alkoi pitää kokouksia myös pojille, NMKY:n piirissä tehtiin poikatyötä, kunnes

1919 perustettiin poikakerhojen yhdyssiteeksi NMKY:n Poikien Liitto (19.11.1919). Toiminnassa mukana n. 2000 jäsentä. Jo pari vuotta aiemmin oli laajenevan kristillisen nuorisoliikkeen keskusjärjestöksi perustettu Suomen Nuorten Kristillinen Liitto (SNKL), jonka yhteydessä NMKY:n Poikien Liitto alkoi toimia. Siitä muodostui SNKL:n piirissä poikatyön johtava elin. Poikatyön sihteeriksi Yrjö Karilas.

1934 NMKY:n Poikien Liiton nimeksi Poikien Keskus. Se toimi edelleen SNKL:n yhteydessä, vaikkakin hallinto ja talous olivat itsenäisiä. Jäseniä n. 11.600.

1938 Joka Pojan julkaiseminen alkoi

1946 Poikien Keskuksesta itsenäinen, rekisteröity yhdistys. SNKL:sta myöhemmin Nuorten Keskus, tyttötyötä jatkamaan Tyttöjen Keskus

1946 Partaharjun Leirikylän perustaminen

1960 Partaharjun Opiston perustaminen

1962 Tievatuvan retkeilykeskuksen rakentaminen

1979 Poikien Keskuksella työn piirissä jo n. 60.000 poikaa ja ohjaajaa

1985 Joka Poika uudistui ja alkoi ilmestyä nimellä JP

1987 Poikien Keskuksen keskustoimisto muutti Helsingistä Partaharjulle omiin tiloihin.

1989 Poikien Keskus ry ja Tyttöjen Keskus ry yhdistyivät Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus -- PTK ry:ksi 28.11.1989. Toiminta tavoittaa n. 90.000 varhaisnuorta.

1989 Tievatupa OY perustetaan ja uuden retkeilykeskuksen rakentaminen alkaa.

1990 PTK:n toiminta alkaa vuoden alussa. Tähän mennessä viimeiset poikapäivät Helsingissä.

1991 Tievatuvan uusi retkeilykeskus vihitään käyttöön

1993-94 Tievatupa OY ajautuu konkurssiin devalvaatioiden nostaessa taloudelliset vastuut liian raskaiksi. PTK:lle ja Partaharju-säätiölle koitui raskaat taloudelliset vastuut. Lama kosketti. Seurauksena työntekijöiden irtisanomisia ja lomautuksia. Raskaat päätökset kuitenkin tervehdyttivät taloutta merkittävästi.

1995 Seikkailu95 -leiri kokoaa 3500 leiriläistä Partaharjulle. Suurin koskaan Partaharjulla vietetty leiri. Partaharjun henki elää. Vietettiin Partaharjun 50 -juhlia. Seniorileiri kokosi vanhoja leiriläisiä muistelemaan menneitä.

1997 Kirkon merkittävä avustus turvaa Partaharjun olemassaoloa. Uusimuotoinen koulutus - Nuvo alkaa. Toisen asteen koulutuksen alkaminen turvaa merkittävästi omalta osaltaan Partaharjun tulevaisuutta.

1998 Helsingin toimisto muuttaa joulukuussa uusiin tiloihin Pasilaan, Asemapäällikönkadulle.

1999 Ensimmäiset nuvolaiset valmistuvat Partaharjun opistosta. Suunta99 -leiri kokoaa 3000 leiriläistä Partaharjun kankahille. Merkittävä kirkon varhaisnuorisotyön voimannäyte. Jumalanpalveluksen ukkosmyrsky säilyy muistoissa pitkään. Partaharjun oma kesäteatteri saavuttaa suuren suosion kesän aikana.

2000 Tievatupa ostetaan toukokuussa takaisin tyttöjen ja poikien käyttöön. Partaharju liitetään kunnalliseen viemäriverkostoon. Jäsenseurakuntien työssä mukana n. 80 000 tyttöä ja poikaa sekä n. 7000 vapaaehtoista kerhonohjaajaa.

2001 Tievatuvan tonttikin ostetaan Metsähallitukselta kirkkohallituksen myöntämän tuen turvin. Nyt Lapissa on todella poikien ja tyttöjen oma paikka. Partaharjun opisto avaa omat www-sivunsa. Partaharjussa Leija-leirillä (Mikkelin ja Kuopion hpk:n hiippakuntaleiri) vietetään Ristikiven kirkon 30-vuotisjuhlia ja leirikylän 50 -vuotisjuhlia.

2003 Salasana-leiri kokoaa 2500 tyttöä ja poikaa Partaharjulle 14. kirkon varharnuorten suurleirille

2005 Tievatuvalle valmistuu takka päärakennukseen.