Raine Mäkinen (s. 1938) on espoolainen kirjailija, jonka esikoisromaani Kuuma syksy (1974) palkittiin Erkko-palkinnolla vuoden parhaana esikoisena.

Raine Mäkinen asui 18 vuotta Lappeenrannassa ja toimi siellä Kymen läänin kirjailijayhdistyksen aktivistina ja johtokunnan jäsenenä 1980–90-luvuilla, kunnes muutti Espooseen v. 1993.

Mäkinen on toiminut kemistinä, työhygieenikkona sekä aluetyöterveyslaitoksen johtajana. Eläkkeelle hän lähti nuorena ja omistautui mm. kirjoittamiselle, linnuille, sipuleille, musiikille ja tietokoneelle. Musiikinkuuntelu keskittyy usein neljään suureen B:hen, joista tuntemattomin – Bruckner – aiheutti aikanaan vahvimmat sätkyt. Vuosittain hän hyödyntää rantalomakohteita avorouvansa kanssa jalkapatikassa ja reppu selässä. Liikuntaa hän kaipaa joka päivä. Harrastusta vakavampi intohimo on sekavan puheen ja taikauskon vastustaminen. Mäkinen inhoaa kaikenlaisia kaapuniekkoja. Jos hänellä olisi huoneentaulu, siinä lukisi: “Järjen vastakohta ei ole tunne vaan tyhmyys.” Tutut käyttävät Raine Mäkisestä lempinimeä Roope, joka sopii hyvin sikäli, että hänen nykyinen elämänvaiheensa alkoi 'lesken eessä nöyrtymisestä'.

Raine Mäkisen aiempaa tuotantoa:

Voin jo paljon paremmin. Tšehov Badenweilerissa 2004