HUOMAUTUKSIA SOFOKLEEN KÄÄNTÄMISESTÄ
2001, lankanidottu, 195 s., ISBN 952-9646-60-7, kl 11, 21 e Tilaa
Romantiikan ajan neron kirjoituksia teatterista ja filosofiasta.
Ystävä kallis! Uskon, että lakkaamme kommentoimasta meitä edeltävien aikojen runoilijoita, että tapamme laulaa on ylipäänsä saava toisenlaisen luonteen, ja jos emme tässä onnistu, se johtuu siitä, että me ensimmäisinä kreikkalaisten jälkeen alamme laulaa isänmaallisesti ja luonnollisesti, todella alkuperäisesti.
Hölderlin saksansi uudestaan Sofokleen tragediat Antigone ja Oidipus Tyrannos. Käännösten välitön vastaanotto oli musertava, niitä pidettiin osoituksena joko diletantismistä tai järkkyneestä mielestä. Hölderlin tavoitteli tyylillistä alkuperäisyyttä, välittömyyttä, joka tragedioilla oli ollut antiikin Kreikassa. Esikuvan sijaan hän teki antiikista esimerkin, johon aikalaiset voivat verrata itseään ja tunnistaa oman kulttuurisen ominaislaatunsa. Niihin liittyvät ”Huomautukset” valottavat tätä ajattelua, joka ei antiikin kautta pyrkinyt etsimään omaa, vaan perustavaa vierautta.
Sittemmin 1900-luvulla, varsinkin Heideggerin kautta, Hölderlin ja Huomautukset ovat muodostuneet keskeisiksi filosofisiksi tutkimuskohteiksi, mutta yhtä lailla keskeisiä ne ovat teatterintekemisen kannalta pyrkimyksessään ”ajatella näyttämö”, kehittää uutta ja todempaa teatteria. Tässä suhteessa teos kiinnostaa suurta joukkoa teatterintekijöitä ja ahkeraa teatteriyleisöä.
Kaksikielinen laitoksessa on suomentaja Esa Kirkkopellon johdanto ja ranskalaisen filosofin Philippe Lacoue-Labarthen jälkisanat, kronologia ja bibliografia.
Suomentanut Esa Kirkkopelto
Tilaa