Lars Gustafsson (s. 1936) on filosofi, kirjailija ja kriitikko, joka syntyi Västeråsissa ja asuu nykyään Austinissa, USA:ssa. Hänen esikoisromaaninsa ilmestyi vuonna 1961. Samana vuonna Gustafsson valmistui filosofian lisensiaatiksi. Syksyllä hänet kiinnitettiin Bonniers Litterära Magasinin toimittajaksi, ja hän jatkoi Bonniersilla vuoteen 1972, vuodesta -66 BLM:n päätoimittajana.
Vuonna 1972 hän siirtyi stipendiaattina kahdeksi vuodeksi Länsi-Berliiniin ja vuonna 1974 professoriksi University of Texas, Austiniin. Hän väitteli tohtoriksi Uppsalassa 1978 otsikolla Srpåk och Lögn.
Austinissa, Texasissa hän on asunut pysyvästi vuodesta 1983 jakaen aikansa filosofian professuurin ja kirjailijantyönsä välillä.
Gustafssonin filosofinen tuotanto sisältää lukuisia artikkeleita ja esseekokoelmia.
Gustafssonin kaunokirjallinen tuotanto käsittää yli 60 romaania ja runokokoelmaa ja kaksi näytelmää. Useita hänen teoksistaan on käännetty mm. englanniksi, saksaksi, hollanniksi ja tanskaksi. Suomeksi häneltä on käännetty En biodlares död (1978) Mehiläishoitajan kuolema, suom. Eeva-Liisa Manner, Tammi 1979.

Lars Gustafsson on yksi Ruotsin tuotteliaimmista, luetuimmista ja käännetyimmistä nykykirjailijoista. Hän on myös kiitelty lyyrikko ja näkyvä yhteiskunnallinen keskustelija. Eurooppalaista keskustelua hän on ylläpitänyt nuoruudestaan asti kirjoittaessaan kriittisesti marxismin suhteesta Marxiin, ja samaa hän on jatkanut yhteisjulkaisuilla mm. Jan Myrdalin kanssa.

Gustafsson kuuluu sukupolveen, joka vielä tunsi ja keskusteli henkilökohtaisesti Jean-Paul Sartren ja Albert Camus'n kanssa: hän onkin hyvin tunnettu juuri Ranskassa ja Saksassa. Hän on toiminut myös mm. kirjallisuuslehti BLM:n toimittajana ja ruotsintanut Rainer Maria Rilken ja Ludvig Wittgensteinin teoksia.