Turkin poliisi pidätti Aksoyn marraskuussa 1992. Hänen oman ihmisoikeusvalituksensa mukaan hänet riisuttiin alastomaksi, hänen kätensä sidottiin selän taakse ja häntä roikotettiin katosta köyden varassa tässä asennossa. Samalla hänen sukuelimiinsä annettiin sähköiskuja ja hänen päälleen heitettiin vettä. Kidutusta jatkettiin toistuvasti neljän päivän ajan. Kun Aksoy kahden viikon pidätyksen jälkeen vapautettiin, hänen molemmat kätensä olivat halvaantuneet "palestiinalaisena hirttämisenä" tunnetun kidutusmenetelmän aiheuttaman hermovamman takia. Lääkärin lausunnon mukaan vamman synnyn selittäisi roikottaminen kädet selän taakse sidottuina.

Toukokuussa 1993 Aksoy valitti kidutuksestaan Euroopan ihmisoikeustoimikunnalle. Valituksen jälkeen hän alkoi saada uhkaussoittoja, ja 14.4.1994 hänet uhattiin surmata, ellei hän peruuttaisi ihmisoikeusvalitustaan. Kaksi päivää myöhemmin Zeki Aksoy ammuttiin kuoliaaksi.

Ihmisoikeustuomioistuin totesi, ettei Turkin hallitus ollut kyennyt esittämään päteviä selityksiä Aksoyn pidätysaikana saamalle vakavalle vammalle. Siten kidutusväitteet olivat uskottavia ja niitä voitiin käyttää päätöksen perustana. Turkin katsottiin syyllistyneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3. artiklassa kiellettyyn kidutukseen. 

Sen sijaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei katsonut voivansa todisteiden puuttuessa pitää Turkin valtiota vastuullisena Zeki Aksoyn surmaamisesta. Ihmisoikeustuomioistuin ilmoitti kuitenkin suhtautuvansa äärimmäisen vakavasti kaikkiin väitteisiin siitä, että ihmisoikeusvalituksen tehneisiin yksilöihin kohdistetaan uhkauksia tai väkivaltaa. Turkin valtio määrättiin maksamaan vahingonkorvauksia Zeki Aksoyn sukulaisille.

Perustuu tekstiin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme