Ravintolasyrjintä

Kun Suomi aikoinaan liittyi YK:n rotusyrjinnän vastaiseen yleissopimukseen, rikoslakiin lisättiin säännökset syrjintään kiihottamisesta sekä syrjinnästä muun muassa palveluja tarjottaessa.

Rikoslain mukaan on rangaistavaa evätä yleisölle tarjolla olevat palvelut yksilöltä tai ryhmältä muun muassa ihonvärin, etnisen alkuperän, sukupuolen, iän, sukupuolisen suuntautumisen, uskonnon tai terveydentilan perusteella. Silti esimerkiksi ravintoloiden ovella saattaa edelleen kuulla, että sisäänpääsy on evätty esimerkiksi ihonvärin tai vammaisuuden perusteella ja että ”ravintolalla on oikeus valita asiakkaansa”. 

On totta, että ravintolalla on oikeus evätä asiakkaan sisäänpääsy tämän aikaisemman käytöksen perusteella, mutta rikoslaki tekee rangaistavaksi muunlaisen kuin aidosti yksilön omaan toimintaan perustuvan erottelun. Ihonväriään ei kukaan ole voinut valita, ja monet maassamme asuvat tummaihoiset ihmiset kokevat syvästi loukkaavana heihin kohdistuvan ravintolasyrjinnän.

Romanit ovat jo pitkään nostaneet oikeusjuttuja ravintolasyrjinnän vuoksi, yleensä hyvällä menestyksellä, kunhan poliisi on saatu ensin tutkimaan tapaus. Viime vuosina myös maamme ulkomaalaisperäiset asukkaat ovat nostaneet vastaavia oikeusjuttuja esimerkiksi mustaihoisiin kohdistuvan ravintolasyrjinnän vuoksi. Yleensä vain ravintolan ovimies on tuomittu sakkorangaistukseen, mutta lisääntyvässä määrin työnantaja eli yritys on tuomittu maksamaan vahingonkorvausta. 

Jos ravintolan tai ravintolaketjun johdon osallisuus syrjintään kyetään osoittamaan, myös syrjivien ohjeiden antaja voidaan tuomita rangaistukseen. Jyväskylän Arctia-hotellin tapauksessa johdon vastuu onnistuttiin todistamaan ja myös johtoporras sai maksaa sakkoja.

Perustuu tekstiin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme.