Rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen toteutumista valvoo rotusyrjinnän vastainen komitea (CERD). Komitea on perustettu sopimuksen 8. artiklan nojalla, ja se koostuu 18 riippumattomasta asiantuntijasta.

Komitean tärkein tehtävä on tutkia sopimusvaltioiden laatimat määräaikaisraportit toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet sopimuksen toimeenpanemiseksi. Valtiot ovat edustettuina, kun niiden raportteja käsitellään. Loppuraportissaan komitea kommentoi jokaista valtioraporttia ja ehdottaa keinoja, joilla sopimusta voitaisiin noudattaa entistä tehokkaammin. Jotkin valtiot ovat ottaneet näkökohdat huomioon tekemällä rotusyrjinnästä rangaistavan rikoksen ja perustamalla koulutusohjelmia ja uusia viranomaisia rotusyrjinnän torjumiseksi. Komitea raportoi vuosittain YK:n yleiskokoukselle, ja sen ehdotukset ja yleiset suositukset vaativat yleiskokouksen hyväksymisen.

Komitean tehtäviin kuuluu myös mahdollisten valtioiden välisten valitusten käsittely. Niitä ei kuitenkaan ole tehnyt vielä yksikään valtio. Lisäksi sopimuksen 14. artikla antaa komitealle mahdollisuuden tutkia suljetussa istunnossa valtioita vastaan tehtyjä yksilö- tai ryhmävalituksia sillä ehdolla, että kyseessä oleva valtio on tunnustanut oikeuden yksilövalituksiin. Menettely otettiin käyttöön joulukuussa 1982, ja oikeuden on tunnustanut yli 20 valtiota. Komitea on käsitellyt useita tapauksia ja julkaissut niistä mielipiteensä.

Komitea kehittää myös rotusyrjinnän estämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Niihin kuuluu varoitusmekanismeja, jotka estävät ongelmia laajenemasta konflikteiksi, ja luottamusta lisääviä aloitteita, joilla pyritään vahvistamaan suvaitsevaisuutta ja rauhanomaista rinnakkaiseloa. Komitea voi myös ryhtyä kiireellisiin ennaltaehkäiseviin toimiin, kun räikeistä sopimusloukkauksista seuranneita akuutteja ongelmia ilmenee. Komitea lähettää mm. valtuuskuntia erityistä huolta aiheuttaville alueille.

Perustuu tekstiin Levin: Ihmisoikeudet. Kysymyksiä ja vastauksia.