Koko nimi: Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus
Hyväksytty YK:n yleiskokouksessa: 21.12.1965 
Avattu allekirjoittamista varten: 7.3.1966 
Kansainvälinen voimaantulo: 4.1.1969 
Voimaan Suomen osalta: 13.8.1970 
Osapuolia: 135

Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot, 

ottaen huomioon, että Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja nojautuu kaikkien ihmisten synnynnäisen arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin ja että kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yhdessä ja erikseen yhteistyössä Järjestön kanssa ryhtymään toimiin sen Yhdistyneiden Kansakuntien tavoitteen toteuttamiseksi, jonka tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen. kieleen tai uskontoon katsomatta, 

ottaen huomioon, että Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus toteaa että kaikki ihmiset ovat syntyneet vapaina ja arvoltaan ja oikeuksiltaan yhdenvertaisina ja että jokaisella on oikeus kaikkiin julistuksessa mainittuihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista, varsinkaan rotuun, ihonväriin tai kansalliseen alkuperään perustuvaa erottelua, ottaen huomioon, että Yhdistyneet Kansakunnat on tuominnut kolonialismin ja kaiken siihen liittyvän erottelun ja syrjinnän, millä tavoin ja missä tahansa se esiintyykin, ja että itsenäisyyden myöntämistä siirtomaille ja siirtomaakansoille koskeva julistus 14 päivältä joulukuuta 1960 (yleiskokouksen päätöslauselma 1514 (XV) on vahvistanut ja juhlallisesti todennut niiden nopean ja ehdottoman lopettamisen välttämättömyyden, 

ottaen huomioon, että Yhdistyneiden Kansakuntien kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva julistus 20 päivältä marraskuuta 1963 (yleiskokouksen päätöslauselma 1904 (XVIII) juhlallisesti vahvistaa, että on välttämätöntä pikaisesti lopettaa rotusyrjintä kaikissa ilmenemismuodoissaan koko maailmassa ja varmistaa ihmisarvolle kuuluva ymmärtämys ja kunnioitus. 

Vakuuttuneina siitä, että jokainen rotujen väliseen erotukseen perustuva oppi paremmuudesta on tieteellisesti väärä, moraalisesti tuomittava, sosiaalisesti epäoikeudenmukainen ja vaarallinen ja että rotusyrjinnällä ei missään ole teoreettista eikä käytännöllistä oikeutusta, 

Vahvistaen, että ihmisten välinen rotuun. Ihonväriin ja etniseen alkuperään perustuva syrjintä on kansojen välisten ystävällisten ja rauhanomaisten suhteiden esteenä sekä omiaan häiritsemään kansojen välistä rauhaa ja turvallisuutta samoin kuin samassa valtiossa lähekkäin asuvien ihmisten välisiä hyviä suhteita,

Vakuuttuneina siitä, että roturajojen olemassaolo on ristiriidassa jokaisen ihmisyhdyskunnan ihanteiden kanssa, 

Erittäin huolestuneina eräissä osissa maailmaa vielä esiintyvistä rotusyrjinnän ilmauksista sekä hallitusten rotuylemmyyteen tai - vihaan perustuvasta politiikasta, kuten apartheid-, erottelu- tai hajotuspolitiikasta, 

Vakaana aikomuksenaan ryhtyä kaikkiin välttämättömiin toimiin rotusyrjinnän pikaiseksi lopettamiseksi sen kaikissa ilmenemismuodoissa sekä estämään ja taistelemaan rotuylemmyyteen perustuvia oppeja ja käytäntöä vastaan rotujen välisen ymmärtämyksen edistämiseksi sekä kaikkinaisesta rotuerottelusta ja rotusyrjinnästä vapaan kansainvälisen yhteisön rakentamiseksi, 

Palauttaen mieleen Kansainvälisen työjärjestön vuonna 1958 hyväksymän yleissopimuksen, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisessa tapahtuvaa syrjintää sekä Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus- tiede- ja kulttuurijärjestön vuonna 1960 hyväksymän yleissopimuksen syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla, 

Tahtoen toteuttaa Yhdistyneiden Kansakuntien kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan julistuksen periaatteet sekä varmistaa tätä tarkoittavien käytännöllisten toimien pikaisen toteuttamisen, 

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla 
1. Tässä yleissopimuksessa tarkoittaa käsite "rotusyrjintä" kaikkea rotuun. Ihonväriin. Syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla. 
2. Tämä yleissopimus ei koske sitä erottelua, poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä, jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä. 
3. Minkään tässä yleissopimuksessa ei ole tulkittava vaikuttavan sopimusvaltioiden kansallisuutta, kansalaisuutta tai kansalaistamista koskevaan lainsäädäntöön edellyttäen, että tällaiset säännökset eivät aiheuta syrjintää mitään erityistä kansallisuutta kohtaan. 
4. Rotusyrjinnäksi ei ole katsottava erityisiä toimenpiteitä, joiden ainoana tarkoituksena on taata riittävä edistys tietyille rodullisille tai etnisille ryhmille tahi yksilöille, jotka tarvitsevat välttämättömänä pidettävää suojelua sen varmistamiseksi, että nämä ryhmät tai yksilöt voivat yhtäläisesti nauttia ja käyttää ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Edellytyksenä on kuitenkin, että tällaiset toimet eivät johda erilaisten oikeuksien voimassa pitämiseen eri roturyhmille ja että niitä ei jatketa sen jälkeen, kun tavoite, jonka vuoksi niihin ryhdyttiin, on saavutettu.

2 artikla 
1. sopimusvaltiot tuomitsevat rotusyrjinnän ja sitoutuvat kaikin asianmukaisin keinoin viipymättä ryhtymään rotusyrjinnän poistamiseen sen kaikissa ilmenemismuodoissa sekä kaikkien rotujen välisen ymmärtämyksen edistämiseen, Ja tässä tarkoituksessa: 
a) jokainen sopimusvaltio sitoutuu olemaan ryhtymättä mihinkään rotusyrjintää sisältävään tekoon tai rotusyrjinnän harjoittamiseen ihmisiä, ihmisryhmiä tai laitoksia kohtaan sekä varmistamaan, että kaikki julkiset viranomaiset ja julkiset laitokset, niin kansalliset kuin paikallisetkin, toimivat tämän velvoituksen mukaisesti; 
b) jokainen sopimusvaltio sitoutuu olemaan kannattamatta, puolustamatta tai avustamatta minkään henkilön tai järjestön harjoittamaa rotusyrjintää; 
c) jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin hallituspolitiikan samoin kuin kansallisesti ja paikallisesti käytettävien toimintatapojen tarkistamiseksi sekä kaikkien sellaisten lakien ja asetusten muuttamiseksi, peruuttamiseksi tai kumoamiseksi, jotka synnyttävät tai säilyttävät rotusyrjintää, missä tahansa sitä esiintyykin; 
d) jokaisen sopimusvaltion tulee kieltää ja lopettaa kaikin tarkoituksenmukaisin keinon, niihin luettuna olosuhteiden vaatimat lainsäädäntötoimet, jokaisen henkilön, ryhmän tai järjestön harjoittama rotusyrjintä; 
e) jokainen sopimusvaltio sitoutuu asianmukaisesti suosimaan yhdentymiseen pyrkiviä, eri rotuja edustavia järjestöjä ja liikkeitä sekä muita rotujen välisiä esteitä poistavia toimenpiteitä, niin myös vastustamaan kaikkea, mikä on omiaan vahvistamaan rotuerottelua. 2. Sopimusvaltioiden tulee, milloin olosuhteet antavat aihetta, ryhtyä sosiaalisella, taloudellisella, sivistyksellisellä ja muilla aloilla erityisiin ja konkreettisiin toimiin riittävän kehityksen ja suojelun varmistamiseksi tietyille roturyhmille tai niihin kuuluville yksilöille, jotta niille taattaisiin täydelliset ja yhtäläiset oikeudet ihmisoikeuksien ja perusvapauksien nauttimiseen. Nämä toimenpiteet eivät missään tapauksessa saa johtaa siihen. Että pidetään voimassa erilaisia tai erityisiä oikeuksia eri roturyhmiä varten sen jälkeen. Kun tavoitteet, Joiden vuoksi niihin ryhdyttiin, on saavutettu.

3 artikla 
Sopimusvaltiot tuomitsevat varsinkin rotuerottelun ja apartheidin ja sitoutuvat estämään, kieltämään ja poistamaan kaiken tämän luontoisen toiminnan tuomiovaltaansa kuuluvilla alueilla.

4 artikla 
Sopimusvaltiot tuomitsevat kaiken propagandan ja kaikki järjestöt, joiden perustana ovat aatteet tai opit jonkin rodun tahi samaa ihonväriä tai etnistä alkuperää olevan henkilöryhmän paremmuudesta tai jotka pyrkivät perustelemaan tai edistämään rotuvihaa ja syrjintää missä muodossa tahansa, sekä sitoutuvat ryhtymään välittömiin positiivisiin toimiin poistaakseen kaiken sellaisen syrjinnän ja siihen yllyttämisen. Niiden tulee tässä tarkoituksessa, huomioon ottaen Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen sisältyvät periaatteet ja tämän yleissopimuksen 5 artiklassa erityisesti luetellut oikeudet, mm; 
a) selittää lain mukaan rangaistaviksi teoiksi kaiken rodulliseen ylemmyyteen tai vihaan perustuvien aatteiden levittämisen. Rotusyrjintään kehottamisen samoin kuin kaikki väkivaltaiset teot tai yllyttämisen sellaisiin tekoihin toista rotua tai toista ihonväriä tahi etnistä alkuperää olevaa henkilöryhmää vastaan, samoin kuin myös kaiken rotusortotoiminnan avustamisen, sen rahoittamisen mukaan lukien; 
b) selittää laittomiksi ja kieltää järjestöt samoin kuin organisoitu ja muu propagandatoiminta, joka edistää rotusyrjintää ja siihen yllyttää, sekä pitää tällaisiin järjestöihin tai tällaiseen toimintaan osallistumista lain mukaan rangaistavan tekona; sekä 
c) kieltää valtiollisia tai paikallisia julkisia viranomaisia tai laitoksia edistämästä rotusyrjintää tai siihen kiihottamasta.

5 artikla 
Tämän yleissopimuksen 2 artiklassa lueteltujen perusvelvoitusten mukaisesti sopimusvaltiot sitoutuvat kieltämään ja lopettamaan rotusyrjinnän sen kaikissa muodoissa sekä takaamaan jokaiselle rotuun, ihonväriin tai kansalliseen tahi etniseen alkuperään katsomatta yhdenvertaisuuden lain edessä varsinkin seuraavien oikeuksien osalta: 
a) oikeus yhtäläiseen kohteluun tuomioistuimissa ja muissa oikeudenkäyttöelimissä; 
b) oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja valtion antamaan suojaan julkisen viranomaisen tai yksilön, ryhmän tahi laitoksen taholta tulevaa väkivaltaa tai ruumiillista loukkausta vastaan: 
c) poliittiset oikeudet, erityisesti oikeudet osallistua vaaleihin - äänestää, ja olla ehdokkaana vaaleissa - yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perusteella, osallistua hallitukseen sekä julkisten asioiden hoitoon kaikilla tasoilla sekä päästä yhtäläisesti osalliseksi julkisista palveluksista; 
d) muut kansalaisoikeudet. Erityisesti; 1. oikeus vapaasti liikkua ja valita asuinpaikka valtion rajojen sisällä; 2. oikeus lähteä maasta, myös omasta, sekä palata sinne; 3. oikeus kansalaisuuteen; 4. oikeus solmia avioliitto ja valita aviopuoliso; 5. oikeus omistaa omaisuutta yksin sekä yhdessä muiden kanssa; 6. oikeus saada perintö; 7. oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen; 8. oikeus mielipiteen ja ilmaisun vapauteen; 9. oikeus rauhanomaisessa tarkoituksessa kokoontua ja perustaa yhdistyksiä; 
e) taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Erityisesti: 1. oikeus työhön, työn vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin, suojaan työttömyyttä vastaan, samaan palkkaan samasta työstä sekä oikeudenmukaiseen ja riittävään palkkaukseen; 2. oikeus ammattiyhdistysten perustamiseen ja niihin liittymiseen; 3. oikeus asuntoon; 4. oikeus yleiseen terveyden- ja lääkärinhoitoon, sosiaaliturvaan ja sosiaalihuoltoon; 5. oikeus opetukseen ja ammattikasvatukseen; 6. yhtäläinen oikeus osallistua sivistystoimintaan; 
f) oikeus päästä jokaiseen yleisölle tarkoitettuun paikkaan tai palvelulaitokseen kuten liikennevälineisiin, hotelleihin, ravintoloihin, kahviloihin, teattereihin ja puistoihin.

6 artikla 
Sopimusvaltioiden tulee taata jokaiselle tuomiovaltansa piirissä olevalle asianmukaisten kansallisten tuomioistuinten ja muiden valtion laitosten välityksellä tehokas suoja ja oikeuskeinot jokaista rotusyrjintänä idettävää tekoa vastaan, joka tämän yleissopimuksen vastaisesti luokkaa asianomaisen ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, sekä oikeus hakea näissä tuomioistuimissa mainitunlaisen syrjinnän aiheuttamasta vahingosta oikeudenmukaista ja riittävää korvausta tai hyvitystä.

7 artikla 
Sopimusvaltiot sitoutuvat ryhtymään välittömiin ja tehokkaisiin toimiin varsinkin opetuksen, kasvatuksen, sivistyksen ja tiedotustoiminnan alalla rotusyrjintään johtavien ennakkoluulojen poistamiseksi sekä kansojen ja rodullisten tai etnisten ryhmien välisen ymmärtämyksen, suvaitsevuuden ja ystävyyden edistämiseksi samoin kuin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan, Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, Yhdistyneiden Kansakuntien kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan julistuksen ja tämän yleissopimuksen tarkoitusperien ja periaatteiden tunnetuksi tekemiseksi.

8 artikla 
1. On perustettava rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea (josta jäljempänä käytetään nimitystä "komitea"), johon kuuluu 18 sopimusvaltioiden kansalaistensa keskuudesta valitsemaa moraalisesti korkeatasoista ja tasapuoliseksi tunnustettua asiantuntijaa, jotka toimivat yksityishenkilöinä. Heitä valittaessa on kiinnitettävä huomiota tasapuoliseen maantieteelliseen jakautumiseen sekä siihen, että eri sivistysmuodot ja tärkeimmät oikeusjärjestelmät ovat edustettuina. 
2. Komitean jäsenet valitaan salaisella äänestyksellä sopimusvaltioiden nimeämistä henkilöistä. Kukin sopimusvaltio saa nimetä yhden henkilön kansalaistensa keskuudesta. 
3. Ensimmäinen vaali toimitetaan kuuden kuukauden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta. Vähintään kolme kuukautta ennen kutakin vaalipäivää Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin tulee sopimusvaltioille osoitetussa kirjelmässä kehottaa niitä nimeämään ehdokkaansa kahden kuukauden kuluessa. Pääsihteerin tulee laatia aakkosjärjestyksessä luettelo kaikista näin nimetyistä henkilöistä sekä ilmoittaa mitkä sopimusvaltiot ovat heidät nimenneet, ja toimittaa luettelo sopimusvaltioille. 
4. Komitean jäsenten vaali toimitetaan sopimusvaltioiden kokouksessa, jonka pääsihteeri kutsuu koolle Yhdistyneiden Kansakuntien päämajaan. Tässä kokouksessa, joka on päätösvaltainen kahden kolmasosan sopimusvaltioista ollessa edustettuina, komiteaan valitaan ne ehdokkaat, jotka saavat suurimman äänimäärän ja ehdottoman enemmistön sopimusvaltioiden läsnäolevien ja äänestävien edustajien äänistä. 
5. 
a) Komitean jäsenet valitaan neljän vuoden toimikaudeksi. Ensimmäisessä vaalissa valituista yhdeksän jäsenen toimikausi päättyy kuitenkin kahden vuoden kuluttua. Välittömästi ensimmäisen vaalin jälkeen todetaan näiden yhdeksän jäsenen nimet arvonnassa, jonka komitean puheenjohtaja suorittaa. 
b) Tilapäisesti vapautuneet paikat täytetään siten, että se sopimusvaltio, jonka asiantuntija on lakannut toimimasta komitean jäsenenä, nimeää kansalaisistaan toisen asiantuntijan jonka komitea hyväksyy. 
6. Jäsenvaltioiden tulee vastata komitean jäsenten kuluista heidän suorittaessaan komitean tehtäviä.

9 artikla 
1. Sopimusvaltiot sitoutuvat toimittamaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille komitean harkittavaksi kertomuksen niistä lainsäädännöllisistä, oikeudellisista, hallinnollisista ja muista toimista, joihin ne ovat ryhtyneet saattaakseen voimaan tämän yleissopimuksen määräykset: 
a) yhden vuoden kuluessa siitä, kun yleissopimus on tullut voimaan kysymyksessä olevan valtion osalta; ja 
b) tämän jälkeen joka toinen vuosi ja milloin komitea pyytää. Komitea voi pyytää sopimusvaltiolta lisätietoja. 
2. Komitea toimittaa vuosittain kertomuksen toiminnastaan pääsihteerin välityksellä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokoukselle ja saa esittää sopimusvaltioilta saatuihin kertomuksiin ja tietoihin perustuvia ehdotuksia ja yleisiä suosituksia. Tällaiset ehdotukset ja yleiset suoritukset on tiedotettava yleiskokoukselle yhdessä sopimusvaltioiden mahdollisesti esittämien huomautusten kanssa.

10 artikla 
1. Komitea hyväksyy menettelysääntönsä. 
2. Komitea valitsee virkamiehensä kahden vuoden toimikaudeksi. 
3. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri asettaa komitean käyttöön sihteeristön. 
4. Komitean kokoukset pidetään yleensä Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa.

11 artikla 
1. Jos sopimusvaltio katsoo, että toinen sopimusvaltio ei noudata yleissopimuksen säännöksiä, sillä on oikeus saattaa asia komitean tietoon. Komitean tulee tämän jälkeen toimittaa ilmoitus edelleen asianomaiselle sopimusvaltiolle, ilmoituksen vastaanottajavaltion tulee kolmessa kuukaudessa toimittaa komitealle asiansa ja tämän valtion ehkä suorittamia oikeustoimia valaisevat kirjalliset selvityksen tai lausunnot. 
2. Ellei asiaa ratkaista kummankin osapuolen tyydytykseksi joko kahden keskisellä neuvotteluilla tai muulla niiden käytettävänä olevalla menettelyllä, kuuden kuukauden kuluessa siitä lukien, kun vastaanottajavaltio on saanut alkuperäisen ilmoituksen, kummallakin valtiolla on oikeus siirtää asia uudelleen komitealle ilmoittamalla siitä komitealle ja myös toiselle valtiolle. 
3. Komitean tulee käsitellä sille tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti osoitettua kysymystä varmistuttuaan ensin siitä, että kaikki käytettävissä olevan sisäiset oikeuskeinot on kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnettujen periaatteiden mukaisesti käytetty hyväksi. Tätä sääntöä ei kuitenkaan sovelleta, milloin oikeuskeinojen käyttäminen vie kohtuuttomasti aikaa. 
4. Komitealla on oikeus kaikissa käsiteltäväksi saamissaan asioissa kehottaa asianomaisia sopimusvaltioita toimittamaan lisätietoja asiasta. 
5. Komitean käsitellessä tästä artiklasta johtuvaa kysymystä asianomaisilla sopimusvaltioilla tulee olla oikeus lähettää edustajan osallistumaan ilman äänioikeutta asian käsittelyyn komiteassa.

12 artikla 
1. 
a) Sen jälkeen kun komitea on vastaanottanut ja järjestänyt kaiken tarpeelliseksi katsomansa aineiston, puheenjohtajan tulee asettaa tilapäinen sovittelutoimikunta (josta jäljempänä käytetään nimitystä "toimikunta"), jonka viisi jäsentä voivat olla joko komitean jäseniä tai muita henkilöitä. Toimikunnan jäsenten nimitykseen vaaditaan riidan osapuolten yksimielinen suostumus ja sen hyvät palvelukset on asetettava asianomaisten valtioiden käytettäviksi asian saattamiseksi sovinnolliseen ratkaisuun noudattaen tätä yleissopimusta. 
b) Elleivät riidan osapuolina olevat sopimusvaltiot ole kolmessa kuukaudessa päässeet sopimukseen toimikunnan kokoonpanosta kokonaisuudessaan tai joiltakin osin, on komitean omien jäsentensä joukosta kahden kolmasosan äänten enemmistöllä salaisessa äänestyksessä valittava ne toimikunnan jäsenet, joista riidan osapuolina olevat sopimusvaltiot eivät ole päässeet yksimielisyyteen. 2. Toimikunnan jäsenet toimivat yksityishenkilöinä. He eivät saa olla riidan osapuolina olevien sopimusvaltioiden kansalaisia eivätkä sellaisen valtion kansalaisia, joka ei ole tämän yleissopimuksen sopimuspuoli. 
3. Toimikunnan tulee valita puheenjohtajansa ja hyväksyä menettelysääntönsä. 
4. Toimikunnan kokoukset pidetään tavallisesti Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa tai toimikunnan harkinnan mukaan muussa sopivassa paikassa. 
5. Tämän yleissopimuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaan asetetun sihteeristön tulee palvella myös toimikuntaa, milloin sopimusvaltioiden välinen riita johtaa toimikunnan asettamiseen. 
6. Riidan osapuolina olevien valtioiden tulee vastata toimikunnan jäsenten kaikista kuluista yhtä suurin osuuksiin Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin toimittaman arvion mukaisesti. 
7. Pääsihteerillä on tarvittaessa oikeus maksaa toimikunnan jäsenten kulut ennen kuin riidan osapuolina olevat sopimusvaltiot ovat ne korvanneet tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti. 
8. Komitean vastaanottama ja järjestämä aineisto on asetettava toimikunnan käyttöön, ja toimikunnalla on oikeus kehottaa asianomaisia valtioita toimittamaan asiaa koskevia lisätietoja.

13 artikla 
1. Toimikunnan käsiteltyä asian loppuun sen tulee laatia ja toimittaa komitean puheenjohtajalle kertomus, joka sisältää sen tekemät havainnot kaikista osapuolten välisen asian kannalta merkitsevistä tosiseikoista ja toimikunnan hyväksi katsomat suositukset riidan sovinnolliseksi ratkaisemiseksi. 
2. Komitean puheenjohtajan tulee toimittaa toimikunnan kertomus jokaiselle riidan osapuolena olevalle valtiolle. Näiden valtioiden tulee kolmen kuukauden kuluessa ilmoittaa komitean puheenjohtajalle, hyväksyvätkö ne toimikunnan kertomukseen sisältyvät suositukset vai eivät. 
3. Tämän artiklan 2 kohdassa määrätyn ajan kuluessa umpeen komitean puheenjohtajan tulee toimittaa toimikunnan kertomus sekä asianomaisten sopimusvaltioiden ilmoitukset tämän yleissopimuksen muille sopimusvaltioille.

14 artikla 
1. Jokainen sopimusvaltio saa milloin tahansa selittää tunnustavansa komitean kelpoisuuden vastaanottaa ja käsitellä valtion tuomiovaltaan kuuluvien yksityisten henkilöiden tai henkilöryhmien ilmoituksia, joissa väitetään sanotun sopimusvaltion loukanneen heidän tässä yleissopimuksessa vahvistettuja oikeuksiaan. Komitean ei tule vastaanottaa sellaista sopimusvaltiota koskevaa ilmoitusta, joka ei ole antanut edellä mainittua selitystä. 
2. Jokainen sopimusvaltio, joka antaa tämän artiklan 1 kohdassa mainitun selityksen, saa kansallisen oikeusjärjestyksensä piirissä asettaa tai osoittaa elimen. Jolla on oikeus vastaanottaa ja käsitellä anomuksia sen tuomiovaltaan kuuluvilta yksityisiltä henkilöiltä tai henkilöryhmiltä, jotka väittävät heihin kohdistettavan tässä yleissopimuksessa lueteltuja oikeuksia loukkaavia toimia ja jotka ovat käyttäneen hyväkseen muut paikalliset oikeuskeinot. 
3. Sopimusvaltion tulee tallettaa tämän artiklan 1 kohdan mukainen selitys ja 2 kohdan mukaisesti perustetun tai osoitetun elimen nimi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, joka toimittaa tästä jäljennökset muille sopimusvaltiolle. Selitys voidaan peruuttaa milloin tahansa ilmoittamalla siitä pääsihteerille, mutta tällaisella peruutuksella ei ole vaikutusta ilmoituksiin, jotka ovat komitean käsiteltävinä. 
4. Tämän artiklan 2 kohdan mukaan perustetun tai osoitetun elimen tulee pitää valituksista luetteloa, josta on vuosittain sopivaksi katsotulla tavalla toimitettava oikeaksi todistetun jäljennökset talletettaviksi pääsihteerin huostaan, jolloin edellytetään, ettei niiden sisältöä tehdä julkiseksi. 
5. Ellei anoja ole saanut tyydyttävää ratkaisua tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetulta tai osoitetulta elimeltä, hänellä on oikeus kuuden kuukauden kuluessa ilmoittaa asia komitealle. 
6. 
a) Komitean on luottamuksellisesti toimitettava jokainen sille osoitettu ilmoitus sen sopimusvaltion tietoon, jonka on väitetty loukanneen tämän yleissopimuksen määräyksiä, mutta asianomaisia henkilöitä tai henkilöryhmiä ei ole lupa paljastaa ilman heidän nimenomaista suostumustaan. Komitean ei tule vastaanottaa nimettömiä ilmoituksia. b) Vastaanottajavaltion tulee kolmen kuukauden kuluessa toimittaa komitealle asiaa ja tämän valtion ehkä suorittamia oikeustoimia valaisevat kirjalliset selvitykset tai lausunnot. 
7. 
a) Komitean tulee käsitellä ilmoituksia kaiken asianomaiset sopimusvaltion ja anojan käytettäväksi toimittaman aineiston perusteella. Komitean ei tule käsitellä mitään anojan ilmoitusta, ellei se ole varmistunut siitä, että anoja on käyttänyt hyväksi kaikki paikalliset oikeuskeinot. Tätä sääntöä ei kuitenkaan sovelleta, milloin oikeuskeinojen käyttäminen vie kohtuuttomasti aikaa. 
b) Komitean mahdollisesti tekemät ehdotukset ja suositukset on toimitettava asianomaiselle sopimusvaltiolle ja anojalle. 
8. Komitean tulee sisällyttää vuosikertomukseensa tiivistelmä sanotuista ilmoituksista ja tarpeen mukaan asianomaisten sopimusvaltioiden selvityksistä ja lausunnoista samoin kuin omista ehdotuksistaan ja suosituksistaan. 
9. Komitea on oikeutettu suorittamaan tässä artiklassa tarkoitettuja tehtäviä vain. Milloin ainakin kymmentä tämän yleissopimuksen sopimusvaltiota sitoo tämän artiklan 1 kohdan mukainen selitys.

15 artikla 
1. Kunnes itsenäisyyden myöntämistä siirtomaille ja siirtomaakansoille koskevan julistuksen, joka sisältyy yleiskokouksen 14 joulukuuta 1960 tehtyyn päätöslauselmaan 1514 (XV), tavoitteet on toteutettu, tämän yleissopimuksen säännökset eivät saa rajoittaa muiden kansainvälisten sopimusten tai Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen näille kansoille myöntämää anomusoikeutta. 
2. 
a) Tämän yleissopimuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan asetetun komitean tulee saada kappaleet anomuksista tämän yleissopimuksen periaatteisiin ja tavoitteisiin suoranaisesti liittyviä asioita käsitteleviltä Yhdistyneiden Kansakuntien elimiltä ja antaa mainituista anomuksista näille elimille lausuntonsa ja suosituksensa niiden tutkiessa käsiteltävinään olevia, tämän yleissopimuksen alaan kuuluvia asioita koskevia anomuksia, joita ovat tehneet huoltohallintoalueiden, itsehallintoa vailla olevien alueiden ja muiden, yleiskokouksen päätöslauselmassa 1514 (XV) tarkoitettujen alueiden asukkaat. 
b) Komitean tulee saada Yhdistyneiden Kansakuntien asianomaisilta elimiltä kappaleet raporteista, jotka koskevat tämän yleissopimuksen periaatteisiin ja tavoitteisiin suoranaisesti liittyviä lainsäädännöllisiä, oikeudellisia, hallinnollisia tai muita toimenpiteitä, joihin tämän kohdan a) alakohdassa tarkoitettujen alueiden hallinnosta vastaavat valtiot ovat ryhtyneet, ja sen tulee antaa lausuntonsa ja esittää suosituksia näille elimille. 
3. Komitean tulee sisällyttää yleiskokoukselle annettavaan raporttiinsa tiivistelmä Yhdistyneiden Kansakuntien elimiltä saamistaan anomuksista ja raportteja koskevat komitean lausunnot ja suositukset. 
4. Komitean tulee pyytää Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeriltä kaikki tämän yleissopimuksen tavoitteita koskevat hänen käytettävissään olevat tiedot tämän artiklan 2 a) kohdassa mainituista alueista.

16 artikla 
Tämän yleissopimuksen määräyksiä riitojen tai valitusten sovittelusta on sovellettava muiden, syrjintää koskevien riitojen tai valitusten sovittelemiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen peruskirjoissa tai niiden hyväksymissä yleissopimuksissa omaksuttujen menettelytapojen estämättä, eikä mainittujen määräysten tule estää sopimusvaltioita turvautumasta niiden kesken voimassa olevien yleisten tai erityisten kansainvälisten sopimusten mukaisesti muihin riidan sovittelua tarkoittaviin menettelytapoihin.

17 artikla 
1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten kaikille Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioille tai sen erityisjärjestöjen jäsenille ja Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön allekirjoittajavaltioille ja jokaiselle muulle valtiolle, jonka Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on kutsunut tämän yleissopimuksen osapuoleksi. 
2. Tämä yleissopimus edellyttää ratifiointia. Ratifioimiskirjat on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

18 artikla 
1. Tämä yleissopimus on avoinna kaikkien niiden valtioiden liittymiselle, jotka on mainittu tämän yleissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa. 
2. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liittymiskirja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

19 artikla 
1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä lukien, kun kahdeskymmenesseitsemäs ratifioimis- tai liittymiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan. 
2. Jokaisen valtion osalta, joka ratifioi tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen kahdennenkymmenennenseitsemännen ratifioimis- tai liittymiskirjan tultua talletetuksi, yleissopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen oman ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamispäivästä lukien.

20 artikla 
1. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin tulee vastaanottaa sekä toimittaa kaikille valtioille, jotka ovat tai saattavat tulla tämän yleissopimuksen sopimusvaltioiksi valtioiden ratifioinnin tai liittymisen yhteydessä tekemät varaumat. Jokaisen valtion, joka vastustaa varaumaa, tulee yhdeksänkymmenen päivän kuluessa mainitun ilmoituksen tekopäivästä lukien ilmoittaa pääsihteerille, että se ei hyväksy sitä. 
2. Ei ole sallittua tehdä varaumaa, joka on ristiriidassa tämän yleissopimuksen tavoitteiden ja tarkoituksen kanssa, eikä varaumaa, jonka vaikutus ehkäisisi jonkin tämän elimen toiminnan. Varaumaa on pidettävä soveltumattomana tai ehkäisevänä, milloin vähintään kaksi kolmasosaa tämän yleissopimuksen sopimusvaltioista sitä vastustaa. 
3. Varaumat voidaan peruuttaa milloin tahansa asiaa koskevalla pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. Sellainen ilmoitus tulee voimaan sinä päivänä, jona se on vastaanotettu.

21 artikla 
Sopimusvaltio voi irtisanoutua tästä yleissopimuksesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille. Irtisanoutuminen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

22 artikla 
Jokainen tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva kahden tai useamman sopimusvaltion välinen riita, jota ei ole ratkaistu neuvotteluin tai tässä yleissopimuksessa nimenomaan määrättyjä menettelytapoja käyttäen, on jonkin osapuolen pyynnöstä siirrettävä Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, elleivät riidan osapuolet sovi muusta ratkaisutavasta.

23 artikla 
1. Jokainen sopimusvaltio voi milloin tahansa tehdä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille osoitetuin kirjallisin ilmoituksin esityksen tämän yleissopimuksen muuttamisesta. 
2. Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen on päätettävä toimista, joihin mahdollisesti ryhdytään tällaisen esityksen johdosta.

24 artikla 
Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin tulee ilmoittaa kaikille tämän yleissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa mainituille valtioille seuraavat seikat: 
a) 17 ja 18 artiklan mukaiset allekirjoitukset, ratifioinnit ja liittymiset; b) tämän yleissopimuksen 19 artiklan mukainen voimaantulopäivä; d) 21 artiklan mukaiset irtisanoutumiset.

25 artikla 
1. Tämä yleissopimus, joka on tehty englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjän kielellä, näiden kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset, on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien arkistoon. 
2. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset tästä yleissopimuksesta kaikille yleissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa mainittuihin ryhmiin kuuluville valtioille.