Ihmisoikeudet.net - etusivulle
Teemat Sanasto Haku Tutkimus Opettajalle På svenska
  Etusivu > Globalisaatio > Maailmantalous ja ihmisoikeudet > Vientiluotot
Vientiluotot ja ihmisoikeudet 

Yksi globalisaation tunnuspiirteistä on tuotannon siirtäminen kehitysmaihin ja siirtymätalouden maihin, joissa tuotantokustannukset ovat jälkiteollisten maiden kustannuksia alhaisemmat. Halvat kustannukset saavutetaan kuitenkin tinkimällä esimerkiksi ihmisoikeuksista.

Esimerkiksi työn oikeudet ovat globalisaation seurauksena usein olemattomat, ja väestöä saatetaan jopa väkisin siirtää pois teollisuuden tieltä. Suuret hankkeet eivät useinkaan ole täysin yritysten itsensä rahoittamia, vaan kalliita hankintoja rahoitetaan länsimaiden vientiluotoilla, toisin sanoen esimerkiksi suomalaisten verovaroilla.


Mikä vientiluotto? 

Vientiluotot ja -takuut ovat teollisuusmaiden hallitusten tapa tukea maansa yritysten vientiä kehittyviin, taloudellisesti ja poliittisesti riskialttiisiin maihin. Vientiluotto on Suomessa liikepankin myöntämä luotto, johon on saatu valtiolta korontasaustukea. Vientitakuu taas on valtion antama takuu, joka varmistaa suomalaisen yrityksen saavan rahansa, vaikka kehitysmaassa toimiva yritys ei syystä tai toisesta saisikaan maksettua yritykseltä hankkimiaan tuotteita. 

Vientiluotoissa ja -takuissa noudatetaan jonkinlaisia ympäristökriteerejä. Sen sijaan sosiaaliset ja ihmisoikeuskriteerit puuttuvat täysin. Vientiluottohankkeista on vuosien mittaan aiheutunut merkittäviä kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Suurin ja kuuluisin esimerkki on Kiinan kolmen solan patohanke, joka ajaa kodeistaan miljoonia ihmisiä ja tuhoaa valtavat määrät kulttuurillista ja historiallista perintöä. Maailmanpankki ei suostunut rahoittamaan hanketta, mutta useat länsimaiset vientiluottolaitokset ovat kuitenkin tehneet niin. 

Suomalaisista hankkeista esimerkiksi käy vaikkapa Aracruz Celulosen sellutehdas Brasiliassa, joka perustettiin guarani-intiaanien kylän paikalle. Hanke jatkuu edelleen, vaikka se tuhoaa intiaanien ja muiden paikallisten asukkaiden kulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja. Vientiluottojen todellisia maksajia ovat ne miljoonat kehitysmaiden ihmiset, jotka joutuvat lähtemään kodeistaan tai menettävät jopa henkensä vastustaessaan suuria teollisuus- ja rakennushankkeita, joita me verovaroillamme tuemme. 

Perustuu tekstiin Selin: Vientiluototusta ihmisoikeuksien kustannuksella.