|
Vientiluotot ja ihmisoikeudet
Yksi globalisaation tunnuspiirteistä on
tuotannon siirtäminen kehitysmaihin ja siirtymätalouden maihin,
joissa tuotantokustannukset ovat jälkiteollisten maiden
kustannuksia alhaisemmat. Halvat kustannukset saavutetaan
kuitenkin tinkimällä esimerkiksi
ihmisoikeuksista.
Esimerkiksi työn oikeudet
ovat globalisaation seurauksena usein olemattomat, ja väestöä saatetaan
jopa väkisin siirtää pois teollisuuden tieltä. Suuret
hankkeet eivät useinkaan ole täysin yritysten itsensä
rahoittamia, vaan kalliita hankintoja
rahoitetaan länsimaiden vientiluotoilla, toisin sanoen esimerkiksi
suomalaisten verovaroilla.
Mikä
vientiluotto?
Vientiluotot
ja -takuut ovat teollisuusmaiden hallitusten tapa tukea maansa
yritysten vientiä kehittyviin, taloudellisesti ja poliittisesti
riskialttiisiin maihin. Vientiluotto on Suomessa liikepankin myöntämä
luotto, johon on saatu valtiolta korontasaustukea. Vientitakuu
taas on valtion antama takuu, joka varmistaa
suomalaisen yrityksen saavan rahansa, vaikka kehitysmaassa
toimiva yritys ei syystä tai toisesta saisikaan maksettua
yritykseltä hankkimiaan tuotteita.
Vientiluotoissa ja -takuissa
noudatetaan jonkinlaisia ympäristökriteerejä. Sen sijaan sosiaaliset ja
ihmisoikeuskriteerit puuttuvat täysin. Vientiluottohankkeista
on vuosien mittaan aiheutunut merkittäviä kielteisiä
ihmisoikeusvaikutuksia. Suurin ja kuuluisin esimerkki on Kiinan
kolmen solan patohanke, joka ajaa kodeistaan miljoonia ihmisiä
ja tuhoaa valtavat määrät kulttuurillista ja historiallista perintöä.
Maailmanpankki ei suostunut rahoittamaan hanketta, mutta useat länsimaiset
vientiluottolaitokset ovat kuitenkin tehneet niin.
Suomalaisista hankkeista esimerkiksi käy vaikkapa Aracruz
Celulosen sellutehdas Brasiliassa, joka perustettiin
guarani-intiaanien kylän paikalle. Hanke jatkuu edelleen, vaikka se
tuhoaa intiaanien ja muiden paikallisten asukkaiden kulttuuria
ja perinteisiä elinkeinoja. Vientiluottojen
todellisia maksajia ovat ne miljoonat kehitysmaiden ihmiset,
jotka joutuvat lähtemään kodeistaan tai menettävät jopa
henkensä vastustaessaan suuria teollisuus- ja rakennushankkeita,
joita me verovaroillamme tuemme.
|
