Monikansalliset
yritykset ja ihmisoikeudet
Markkinatalouden hallitsemassa maailmassa valtioiden ohella
myös monikansalliset yritykset ovat suuria ja tärkeitä
toimijoita - myös ihmisoikeuksien kannalta.
Monikansallisilla yrityksillä tarkoitetaan
suuryrityksiä, jotka toimivat samaan aikaan useissa valtioissa.
Niille on ominaista tuotantolaitosten siirtäminen paikasta
toiseen sen mukaan, missä kustannukset, eli esimerkiksi
työläisten palkat ja verotus ovat alhaisimpia.
Monikansalliset yritykset
ovat ongelmallisia, koska niiden vaikutusvalta uhkaa
peitota valtioiden tekemät ihmisoikeussopimukset. Suurimpien
yritysten liikuttelemat rahakasat ovat moninkertaisia
pienten tai keskikokoistenkin valtioiden talouksiin verrattuna. Lisäksi monikansalliset
yritykset suhtautuvat välillä valitettavan ylimalkaisesti ihmisoikeuksiin,
etenkin työoikeuksiin sekä taloudellisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin.
Kansainvälinen
oikeus on edelleen valtioiden välistä oikeutta, joten muita kuin
valtiollisia toimijoita sitovaa mekanismia ei ole. Ratkaisu
tilanteeseen on periaatteessa olemassa: monikansalliset yhtiöt
toimivat aina jonkin valtion alueella ja kyseisen valtion
lainsäädännön alaisuudessa. Valtioiden tulisikin huolehtia
siitä, että yritykset noudattavat ihmisoikeuksia, jotka
ovat osa alueen lainsäädäntöä.
Käytännössä tätä
voidaan pitää lähinnä toiveajatteluna, sillä
etenkään kehitysmailla ei ole riittäviä resursseja eikä
poliittista tahtoa huolehtia oikeuksien toteutumisesta, kun vastapuolena
on rahakas, maahan työpaikkoja tuova yritys. "Rajattomassa
maailmassa" yrityksiä on helppo siirrellä paikasta
toiseen. Mahdollisimman edullisen tuotantopaikan tavoittelu johtaa kilpailutilanteeseen,
jossa tingitään usein työntekijöiden perusoikeuksista, kuten
oikeudesta järjestäytyä ja neuvotella työehtosopimuksia.
Viime
vuosina on kuitenkin saatu aikaan useita aloitteita
monikansallisten yritysten säätelemiseksi, joista tärkeimpiä
ovat kampanja yritysten sitouttamiseksi ILO:n perussopimuksiin
sekä YK:n Global Compact -hanke.
|