Kysymys "Mikä on buddhalainen käsitys ihmisoikeuksista?" on hankala, koska toisin kuin monilla muilla maailmanuskonnoilla, buddhalaisuudella ei ole hierarkiaa ja keskittynyttä johtoa, joka määrittäisi "buddhalaisen opin". Buddhalaisuus on jakaantunut useisiin koulukuntiin ja levinnyt moniin eri kulttuureihin, joissa opit ja rituaalit on aina mukautettu paikalliseen kulttuuriin. Myös virallisesti hyväksytyn opin ja ihmisten tosiasiallisten uskomusten välillä on selvä kuilu.

Yleisiä opillisia ideoita, jotka toistuvat useimmissa buddhalaisissa teksteissä, ovat käsitys jälleensyntymisestä, valaistuminen eli nirvana ihmisen korkeimpana päämääränä, elämän kunnioittaminen ja väkivallattomuuden vaatimus. Useimpien buddhalaisten ajatusten mukaan kärsimys johtuu tietämättömyydestä ja itsekkyydestä.

Buddhalaisessa opissa ihminen ei ole lajina samalla tavalla ainutlaatuinen olento kuin monien muiden uskontojen opeissa. Ihmisellä ei ole kuolematonta tai edes kuolevaista sielua, ei mitään pysyvää ja ainutkertaista minuutta. Ihminen koostuu ruumiista, tunteista, tietoisuudesta, mielestä ja ruumiin toiminnoista, jotka kaikki ovat alituisessa muutoksessa. Kuolemassa ne hajoavat ja yhtyvät uudelleen jälleensyntymisessä, joka saattaa tehdä ihmisestä myös eläimen tai jumalan.

Ihminen on kuitenkin sikäli ainutlaatuinen, että vain ihminen voi saavuttaa valaistumisen, nirvanan. Nirvanan saavuttamiseksi on erilaisia hyvän elämän ohjeita, joissa korostuu se, mitä pitää tehdä tai mitä ei saa tehdä, jotta päästäisiin lopulliseen päämäärään. Ohjeet eivät siis ole käskyjä käskyjen vuoksi, vaan ohjeita päämäärän saavuttamiseksi. Ihmisen oikeuksista niissä ei juuri puhuta. Poikkeuksen muodostavat esimerkiksi säännöt, jotka vapauttavat buddhalaisen munkin jostakin velvollisuudesta, jos hän on esimerkiksi sairas.

Toisaalta buddhalaiseen oppiin sisältyy elämän kunnioittamisen ja väkivallattomuuden ihanne, jonka voidaan tulkita edellyttävän ajatusta elävien olentojen yhtäläisistä oikeuksista. Painopiste on kuitenkin enemmän siinä, että hyväntahtoinen ihminen hyötyy itse omasta hyvyydestään.