HENKILÖMIINAT KIELLETTÄVÄ!

Suomen heti allekirjoitettava sopimus

Sen jälkeen kuin miinaneuvottelut todenteolla alkoivat maaliskuussa 1994 arvioidaan että jopa 56 000 ihmistä olisi kuollut tai haavoittunut miinan uhrina. Päivittäin ihmisiä kuolee ja haavoittuu miinojen takia. Uhrit ovat siviilejä: naisia, lapsia ja maanviljelijöitä. Halvin miina maksaa noin 15 markkaa, saman miinan turvallinen raivaaminen on jopa sata kertaa kalliimpaa Yhden miinauhrin hoito maksaa 15 000 - 25 000 markkaa mutta suurin osa uhreista ei saa hoitoa.

Miinaa pidetään halpana aseena, mutta sen hinta ihmiskunnalle on valtava. Miina on epäinhimillinen ase koska se pääasiassa vammauuttaa ja tappaa siviilejä ja koska se jää maastoon sodankin jälkeen.. Miinojen kieltämistä ajavaan kampanjaan ICBL (International Campaign to Ban Landmines) osallistuu yli tuhat järjestöjä eri puolilta maailmaa. Kampanja sai tänä vuonna työstään yhdessä koordinaattorinsa Jody Williamsin kanssa Nobelin rauhanpalkinnon. Myös Yk-järjestöt ja humanitääriset asiantuntijajärjestöt, esim. Unicef ja Punainen Risti, ovat toimineet aktiivisesti kansainvälisen täydellisen henkilömiinakiellon puolesta.

OTTAWAN SOPIMUS

122 valtiota allekirjoitti Kanadassa Ottawassa joulukuussa 1997 henkilömiinat kieltävän sopimuksen. Mm. kaikki muut pohjoismaat ja kaikki muut EU maat kuin Suomi allekirjoitti sopimuksen. Ottawan- sopimus on suuri askel eteenpäin. Sopimus on perusedellytys jotta miinojen raivauksella miinauhrien auttamisella ja sotien jälkeisellä rakennustyöllä olisi mitään järkeä. Sopimuksen allekirjoittaminen osoittaa sitoutumista globaalien ongelmien ratkaisemiseen ja maailmanlaajuiseen miinojen vastaiseen työhön. Vaikka sopimuksen ulkopuolelle edelleen jäivät sellaiset maat kun Kiina, Venäjä, USA jotkut Lähi-idän valtiot jne. on kuitenkin saavutus että enemmistö viimevuosina miinoja käyttäneistä, miinoja tuottaneista ja miinoja vienneistä maista saatiin ensimmäisten joukossa mukana allekirjoittamaan kieltosopimuksen.

JATKO

Vaikka miinat kieltävä sopimus saatiinkin aikaiseksi on vielä paljon työtä jäljellä. Jo aiemmin levitetyt sadat tuhannet miinat on raivattava. Miinauhreja on autettava. Niitä maita jossa on paljon miinoja ja miinauhreja on autettava jotta he voisivat mahdollisimman pikaisesti palata normaaliin elämään. Sopimuksen piiriin on saatava kaikki maailman maat. Sopimus on saatava voimaan mahdollisimman pikaisesti. Se astuu voimaan kun 40 valtiota on ratifioinut sen. Ratifioiminen vaatii kansallista lainsäädäntöä. On seurattava että valtiot jotka allekirjoitti sopimuksen myös toteuttavat sitä. On yritettävä saada mukaan myös kaikki muut sotilaalliset toimijat kun valtiot esim. eri sissiryhmät ja vapautusliikkeet. Työtä on siis paljon mutta kansainvälinen kampanja ja järjestöt eri puolella maailmaa on sitoutunut siihen.

SUOMEN LINJA

Suomi on vasta pitkällisen painostuksen jälkeen ilmoittanut periaatteessa kannattavansa henkilömiinakieltoa pidemmällä tähtäimellä. Suomi ei kuitenkaan ole tähän asti tehnyt mitään konkreettista miinojen kieltämiseksi ja omien vanhojen varastojen hävittämiseksi. Suomi on perustellut kantaansa sillä, että Suomen on vaikea korvata miina-asetta omassa puolustuksessaan ja että Suomi, päinvastoin kun monet muut, aikoo käyttää miinoja vain vastuullisesti.

Viimeaikoina esitetyt aikatauluesitykset että ehkä allekirjoittaisimme vasta 2007 ja tuhoaisimme varastomme vasta lähemmäs 2010 on liian hidas. Myöskin esitetyt summat, lähemmäs 5 miljardia lisärahoitusta jotka puolustusvoimat on asettanut allekirjoittamisen ehdoksi, korvaavien asejärjestelmien hankkimiseksi, ovat vahvasti ylimitoitettuja ottaen huomioon että miinakantamme siinä vaiheessa on jo niin vanhaa että armeijan olisi joka tapauksessa pitänyt budjetoida sen uudistamiseen normaalin aseistuksen ylläpidon puitteissa.

LISÄTIETOA

miina-asiasta antavat:
Suomen Punaisen Risti puh: 09-12931
Unicef puh: 09-584501
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa puh: 09-584233
Rauhanliitto puh: 09-142915
Rauhanpuolustajat puh: 09-7732499
Sadankomitealiitto puh: 09-141336

FAKTAA MAAMIINOISTA:

Maamiinoja ovat panssarimiinat ja henkilömiinat. Panssarimiinat ovat useimmiten isokokoisia ja niiden tarkoitus on tuhota tai vähintäänkin hidastaa ajoneuvojen ja panssarivaunujen etenemistä. Henkilömiinat, joita sotilaskielellä kutsutaan myös jalkaväkimiinoiksi, ovat pienempiä ja niitä kehitetään niin huomaamattomiksi kuin mahdollista. Henkilömiinoilla on tarkoitus tavanomaisessa sodankäynnissä vaikeuttaa panssarimiinojen raivaamista. Niitä sijoitetaan panssarimiinojen ympärille.

Sodankäynti on kuitenkin muuttunut paljon niistä ajoista, jolloin miinoja ryhdyttiin alunperin kehittämään. Nykyisin miinoja käytetään useimmiten täysin umpimähkäisesti suurille alueille, niitä levitetään ilmasta käsin ja erilaisilla heittimillä siten että alueita on mahdoton kartoittaa tai aidata niin kuin kansainvälinen humanitäärinen oikeus edellyttää. On myös käynyt yhä ilmeisemmäksi, että miinoja käytetään yhä useimmin tarkoituksellisesti siviiliväestöä vastaan levittämään pakokauhua, lamauttamaan maanviljelyn ja kaiken normaalin elämän.

Miinat ovat halpoja tuottaa mutta erittäin kalliita raivata. Monet moderneista miinoista sisältävät niin vähän metallia että niitä on lähes mahdoton löytää metallinpaljastimella. Monet miinatyypit ovat myös tehty lelujen näköisiä, joten lapset eivät erota niitä miinoiksi. Suomella on varastoissaan vähintäänkin satoja tuhansia henkilömiinoja, joidenkin arvioiden mukaan jopa miljoona. Monet sotilasasiantuntijat ovat sitä mieltä, että miinat ovat teknologian ja sodankäynnin kehittyessä menettäneet sen merkityksen sodankäynnissä, mikä niillä on ollut ja esim. Persianlahden sodassa niillä ei ollut sitä vihollista hidastavaa vaikutusta kuin oltiin laskettu.