Vuonna 2005 Venäjällä otettiin käyttöön 5-päiväinen Uuden vuoden loma, joten kesälomien vastapainoksi tuli talveenkin pikä yhtenäinen loma. Venäjällä on käytäntö, että jos juhlapäivät sattuvat lauantaille tai sunnuntaille, niin niitä seuraavat arkipäivät ovat vapaapäiviä. Uusi vuosi ei ole kirkollinen juhla ja siksi sitä vietetään Venäjällä samaan aikaan ja hyvin pitkälti samalla tavoin kuin kaikkialla muuallakin maailmassa. Venäläiset ottavat uuden vuoden vastaan usein ravintolassa yhdessä ystäviensä kanssa tai kotona, jonne ehdottomasti kutsutaan paljon ystäviä ja sukulaisia juhlaillalliselle, jotka jatkuvat kauas pikkutunneille saakka. Uudenvuoden samppanjamaljoja kohotellaan joka täysi tunti aina siitä lähtien, kun uusi vuosi alkaa Venäjän Kaukoidässä. Ennustukset ja taiat eivät Venäjällä kuulu uuteen vuoteen, vaan vanhoihin joulun riitteihin. 1930-luvulta lähtien neuvostoviranomaiset ryhtyivät järjestämään lapsille uuden vuoden kuusijuhlia vastapainoksi uskonnollishenkisille joulujuhlille. Uskonnolliseen taruun perustuva Santa Klaus korvattiin Pakkasukolla (Ded Moroz) ja Lumihiutaletytöllä (Snegurotshka), jotka toivat makeisia ja lahjoja lapsille. Tämä perinne on jäänyt ja ilmeisesti pysyykin Venäjällä. Niinpä Uutena vuotena koristellaan kuusi ja lapset odottavat jännityksellä Pakkasukon lahjoja. Kirkollista joulua taas vietetään vanhan ajanlaskun mukaan myöhemmin eli tammikuun 7. päivänä, joten tuskinpa lahjanantoperinne koskaan siirtyy sinne asti, sillä lapsethan ovat tunnetusti hyvin kärsimättömiä.
Joulu - 7. tammikuuta - on ennen kaikkea kristillinen Jeesuksen syntymän juhla, joka julistettiin neuvostovallan romahtamisen jälkeen jälleen pyhäpäiväksi. Ortodoksisessa kirkossa joulu ei kuitenkaan ole vuoden suurin juhla, vaan sellainen on pääsiäinen. Jouluna kirkoissa järjestetään jouluyön jumalanpalveluksia, mutta maallisella puolella joulua vietetään lähinnä uuden vuoden riehan jatkeena, joskin vanhat perinnetavat ovat alkaneet yhä enemmän kiinnostaa myös nykyihmisiä.
Vanhaa kirkollisen kalenterin mukaista uutta vuotta 14. tammikuuta vietetään enää lähinnä hyvänä tekosyynä kutsua vieraita kylään syömään ja juomaan. Minkäänlaista virallista asemaa tällä juhlalla ei ole.
Isänmaan puolustajien päivä - 23. helmikuuta on entinen Neuvostoarmeijan päivä. Sitä vietetään sen johdosta, että 23.2.1918 annettiin asetus Puna-armeijan muodostamisesta. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen sitä alettiin viettää kaikkien isänmaan puolustajien juhlana. Se on nykyään yleinen vapaapäivä ja silloin onnitellaan yleensä kaikkia asevelvollisuutensa suorittaneita miehiä ja varuskuntapaikkakunnilla järjestetään sotilasparaateja ja ilotulituksia.
Kansainvälinen naisten päivä - 8. maaliskuuta on Venäjällä yleinen vapaapäivä ja sitä vietetään paljolti samoin kuin äitienpäivää Suomessa. Edellisenä päivänä työpaikoilla järjestetään juhlakokouksia, joissa onnitellaan ja kukitetaan naistyöntekijät. Varsinaisena juhlapäivänä annetaan perheissä muistolahjoja äideille ja vaimoille ja illemmalla kokoonnutaan suku- tai ystäväpiirin kanssa juhlaillalliselle, jossa nostetaan ahkerasti maljoja naisille.
Aprillipäivä - 1. huhtikuuta tunnetaan myös Venäjällä. Silloin koululaiset keksivät jekkuja toisilleen, vanhemmilleen ja opettajille. Lehdissä ja tiedotusvälineissä julkaistaan mielikuvituksellisia uutisia ja seuraavana päivänä kerrotaan onnistuneimmista piloista ja kuinka paljon ihmisiä meni retkuun.
Pääsiäinen - ortodoksinen pääsiäissunnuntai sijoittuu lähivuosina seuraavasti:
| 2005 - 1. toukokuuta | 2006 - 23. huhtikuuta |
| 2007 - 8. huhtikuuta | 2008 - 27. huhtikuuta |
| 2009 - 19. huhtikuuta | 2010 - 4. huhtikuuta |
Pääsiäisenä ei Venäjällä ole ylimääräisiä vapaapäiviä, vaan pääsiäistä vietetään vain sunnuntaina ja sitä edeltävänä yönä. Pitkäperjantai kuten pääsiäisen jälkeinenkin päivä ovat normaaleja arkipäiviä.
Pääsiäinen on ennen kaikkea kirkollinen juhla. Kuitenkin myös maallisella puolella pääsiäinen on säilyttänyt jopa neuvostovallan vuosina vainajien muistojuhlan aseman. Tuolloin viedään lähiomaisten haudoille seppeleitä ja ruokaa - kananmunia ja leipää. Haudalla pidetään muistohetki ja nostellaan maljoja vainajan muistolle.
Kevään ja työn juhla - 1. toukokuuta korvasi aikaisemmin vappuna vietetyn Työväen kansainvälisen solidaarisuuspäivän. Valtaisat vappuparaatit ja mahtipontiset joukkokokoukset, joita aiemmin järjestettiin kaikissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa ovat nyt jääneet historiaan. Kommunistit järjestävät useimmilla paikkakunnilla yhä mielenosoitusmarssejaan, mutta muulle väestölle tästä on tullut keväinen lomapäivä, jolloin voidaan mennä kunnostamaan kesämökkiä ja kasvimaata ensi kerran pitkän talven jälkeen. Sellaista vapunaaton riehaa, kuin Suomessa on, ei Venäjällä toki ole, vaikka hyvän sään sattuessa nuoriso saattaakin kuljeskella kaupungilla läpi yön. Vanhempi väki sen sijaan juhlii vappua ystäviensä kanssa pitopöydän ääressä.
Voiton päivä - 9. toukokuuta on yleinen vapaapäivä, jota vietetään Saksan vuonna 1945 allekirjoittaman antautumissopimuksen vuosipäivän kunniaksi. Voiton päivään kuuluvat sotilasparaatit ja sotaveteraanien muistamiset. Monissa kaupungeissa sotaveteraanit kokoontuvat joka vuosi samoilla paikoilla kaupungin keskustassa tavatakseen vielä mahdollisesti elossa olevia rintamatovereitaan. Perheissä muistetaan sodassa kaatuneita omaisia ja sukulaisia, käydään haudoilla ja kirkoissa järjestetään muistojumalanpalveluksia.
Venäjän itsenäisyyspäivä - 12. kesäkuuta on myös yleinen vapaapäivä. Tuona päivänä vuonna 1991 (noin puoli vuotta ennen Neuvostoliiton hajoamista) Venäjä julistettiin suvereeniksi valtioksi. Tavallinen kansa ei tätä päivää huomaakaan muutoin kuin ylimääräisenä vapaapäivänä.
Muiston ja surun päivää - 22. kesäkuuta - vietetään sen johdosta, että tuona päivänä vuonna 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Muiston ja surun päivä ei ole vapaapäivä ja se näkyy lähinnä lehdistössä sekä radion ja TV:n ohjelmistossa.
Venäjän lipun päivää - 22. elokuuta - ei juuri muutoin huomaa, kuin että julkiset rakennukset liputtavat. Tuona päivänä vuonna 1991 otettiin käyttöön Venäjän vanha valtiolippu Neuvostolipun tilalle.
Tiedon päivä - 1. syyskuuta on koulujen alkamispäivä. Ensimmäiselle luokalle meneville lapsille järjestetään juhlia ja heille annetaan lahjoja.
Kansan yhtenäisyyden päivä - 4. marraskuuta - korvasi aiemman kaksipäiväisen Lokakuun suuren sosialistisen vallankumouksen muistojuhlan, jota vietettiin 7.-8. marraskuuta. Neuvostovallan romahtamisen jälkeen juhla muutettiin rauhan ja sovun päiväksi, jota vietettiin 7.11. Vuonna 2005 vapapäivä siirrettiin 4. marraskuuta ja se sai nimekseen Kansan yhtenäisyyden päivä.
Äitienpäiväksi on vuonna 1998 julistettu marraskuun viimeinen sunnuntai. Vienee aikansa, ennen kuin se juurtuu varsinaiseksi juhlapäiväksi, sillä maaliskuista naistenpäivää vietetään kodeissa nimenomaan äitienpäivänä.
Venäjän perustuslain päivää vietetään 12. joulukuuta nykyisen perustuslain hyväksymisen vuosipäivänä, mutta vuoden 2005 juhlapäiväuudistuksessa se muuttui tavalliseksi työpäiväksi.
Venäjän lainsäädännön mukaan, mikäli vapaapäiväksi julistettu juhlapäivä sattuu lauantaille tai sunnuntaille, jotka ovat muutoinkin yleisiä vapaapäiviä, vapaapäivä siirtyy seuraavalle arkipäivälle. Näin etenkin uuden vuoden ja joulun tienoille voi muodostua todella pitkiä lomajaksoja.
Näiden juhlapäivien lisäksi Venäjällä vietetään lähes joka lauantai ja sunnuntai jonkin tietyn ammattialan tai aselajin juhlapäivää - kaupan alan työntekijöiden päivä, rajavartiojoukkojen päivä, elintarviketyöntekijöiden päivä, metallityöläisten päivä, rakentajien päivä, ohjusjoukkojen päivä, siviili-ilmailun päivä, merenkulkijoiden päivä, jne, jne, jne. Nämä päivät koskevat vain asianomaisen alan työntekijöitä, heille järjestetään konsertteja ja juhlia, jaetaan ansiomerkkejä ja tietenkin he kokoontuvat syömään ja juomaan omien työtovereittensa ja omaistensa kanssa. Myös radiossa ja televisiossa on aina jotakin juhlivaan alaan liittyvää ohjelmaa tällaisena merkkipäivänä. Yleensä nämä juhlapäivät ovat liikkuvia - niitä vietetään tietyn kuukauden tiettynä lauantaina tai sunnuntaina. Joidenkin päivien vietto kuitenkin liittyy konkreettiseen historialliseen tapahtumaan, joilloin juhlapäivä on kiinteä - esimerkiksi lehdistön päivää vietetään 13. tammikuuta ensimmäisen venäläisen sanomalehden ilmestymisen (13.1.1703) kunniaksi, avaruuslentäjien päivää - 12. huhtikuuta ensimmäisen avaruuslennon muistoksi, tai energiatalouden työntekijöiden päivää - 22. joulukuuta Venäjän sähköistämissuunnitelman Goelron julkistamisen kunniaksi (1920).
Kaikki venäläisen kalenterin vuoden 2006 merkkipäivät löydät tästä!