Tilastojen perusteella voidaan kuitenkin tehdä karkeita jaotteluja sen suhteen, miten meppimme ovat osallistuneet europarlamentin työhön.

Johdatus meppien työn määrälliseen arviointiin perustuu Euroopan parlamentin kotisivuilta löytyviin tilastoihin (http://www.europarl.ep.ec/). Tiedot koskevat aikaa tämän parlamenttikauden alusta (heinäkuusta 1999) aina 31.3.2004 saakka.

Tilastot eivät ole yksiselitteisiä. Tässä jutussa ei esimerkiksi ole laskettu puheenvuoroksi sitä, että pyytää puheenvuoron ja sanoo että suomen tulkkaus ei toimi tms. Pidämme kiinni siitä, että tilastot on tässä laadittu asiantuntevammin kuin lehdissä julkaistavat tiedot.

Kesken kautta pois jääneen Heidi Hautalan ja hänen sijalleen tulleen Uma Aaltosen tilastot on jätetty pois muiden kanssa yhteismitattomina, mutta molempien tilastollinen ahkeruus on ollut hyvää keskitasoa.

Helpointa on mitata täysistuntoläsnäoloja. Europarlamentilla on vuosittain 12 istuntoviikkoa Strasbourgissa. Sen lisäksi se kokoontuu Brysselissä puoleen tusinaan ns. mini-istuntoja.

Jäsenmaiden mepeistä paras läsnäoloprosentti on ollut belgialaisilla (89,99%) ja suomalaisilla (89,24 %).

Suomalaisten läsnäolotilasto näyttää seuraavalta:1) Pesälä 99,3 %, 2) Pohjamo 99.0%, 3) Seppänen 97,7 %, 4) Myller 92,7 %, 5) Iivari 92,1 %, 6-7) Virrankoski ja Wuori 91,4 %, 8) Väyrynen 91,1%, 9) Paasilinna 89,7 %, 10) Korhola 88,1 %, 11) Suominen 88,1 %, 12) Kauppi 85,1% 13) Thors 80,1 %, 14) Vatanen 73,8 % ja 15) Matikainen-Kallström 71,62 %.

Vähiten eri maiden mepeistä ovat olleet paikalla ranskalaiset (79,5 %) ja italialaiset (68,7 %).

Kokoomuslaisten runsaista poissaoloista Marjo Matikainen-Kallströmin asia selittyy kahdella äitiyslomalla samoin kuin Pia-Noora Kaupin poissaolo yhdestä täysistunnosta. Ari Vatasen poissaoloille ei kelpaa selitykseksi uusi ranskalainen identiteetti: hän on ollut vähemmän paikalla kuin ranskalaiset keskimäärin.

Meppien vaativimpia työtehtäviä ovat valiokuntien mietinnöt. Niiden laatimisesta kilpaillaan. Ne jaetaan ryhmien edustajamäärien mukaan, ja poliittisesti tärkeimmät raportit menevät suurimpien parlamenttiryhmien - ja usein suurimpien maiden - edustajille.

Ryhmien välillä mietinnöt jaetaan valiokunnissa erityisten pisteytysjärjestelmien mukaan, ja ryhmien sisällä on mietintöihin omat jako- ja nokkimisjärjestyksensä.

Mietinnöt hyväksytään ensin raportin laatijan esityksen pohjalta valiokunnissa ja lähetetään sitten täysistuntoihin. Muut mepit voivat tehdä muutosesityksiä, joista äänestetään.

Lukumääräisesti ovat suomalaismepit kirjoittaneet mietintöjä seuraavasti:

1) Seppänen 15, 2) Kauppi 11, 3-4) Korhola ja Virrankoski 7, 5) Myller 6, 6-7) Paasilinna ja Thors 5, 8-9) Matikainen-Kallström ja Pesälä 4, 10) Pohjamo 2, 11-14) Iivari, Vatanen, Väyrynen ja Wuori 1 sekä 15) Suominen 0.

Mietintöjen valmisteluvaiheessa asioihin ottavat kantaa myös muut valiokunnat kuin se, josta se tulee täysistuntoon. Muiden valiokuntien kannanottoja kutsutaan lausunnoiksi (opinion).

Lausunnot jaetaan samanlaisten pisteytysjärjestelmien mukaan kuin raportitkin. Suomalaismepit olivat kirjoittaneet lausuntoja seuraavasti: 1) Seppänen 14, 2) Thors 10, 3-4) Pohjamo ja Virrankoski 9, 5-6) Iivari ja Matikainen-Kallström 5, 7) Pesälä 4, 8-10) Korhola, Paasilinna, Vatanen ja Wuori 2, 11-14) Kauppi, Myller ja Väyrynen 1 sekä 15) Suominen 0.

Europarlamentin jäsenillä on oikeus tehdä kirjallisia kysymyksiä sekä komission että neuvoston vastattaviksi. Niiden määrää ei ole rajoitettu.

Suomalaismeppien kirjalliset kysymykset: 1) Korhola 88, 2) Seppänen 71, 3) Kauppi 54, 4) Matikainen-Kallström 47, 5) Pohjamo 43, 6) Thors 35, 7) Pesälä 28, 8) Vatanen 26, 9) Iivari 19, 10) Virrankoski 13, 11) Paasilinna 12, 12) Wuori 11, 13) Myller 8, 14) Suominen 3 ja 15) Väyrynen 0.

Europarlamentin Strasbourgin täysistunnoissa on erillinen kyselytunti, jossa voidaan tehdä suullisia kysymyksiä sekä komissiolle että neuvostolle. Jäsenillä on oikeus tehdä kummallekin yksi ennalta valmisteltu kysymys jokaisessa täysistunnossa. Kysymystä voidaan täydentää suullisella lisäkysymyksellä, jota vastaaja ei tiedä etukäteen.

Kyselytuntien kysymyksiä, jotka eroavat tilastoissa mekaanisista suullisista kysymyksistä ja jotka vaativat mepin läsnäoloa (toisin kuin suulliset kysymykset) ovat suomalaismepit tehneet seuraavasti: 1) Seppänen 51, 2) Thors 48, 3) Korhola 12, 4-6) Kauppi, Paasilinna ja Pohjamo 7, 7)Wuori 5, 8) Pesälä 4, 9-10) Myller ja Vatanen 3, 11) Matikainen-Kallström 1 sekä 12-15) Iivari, Suominen, Virrankoski ja Väyrynen 0.

Europarlamentissa on puheaika tarkoin rajattu. Raporttien laatijat saavat puhua 5 minuuttia, lausunnon laatijat 2 minuuttia ja muille jaetaan 1-5 minuutin puheaikoja ryhmien kiintiöistä.

Europarlamentin uuden työjärjestyksen mukaan valiokunnissa yksimielisesti tai suurella enemmistöillä hyväksytyistä raporteista ei puhuta täysistunnoissa. Se vähentää myös suomalaisten puheenvuoroja, jotka nyt jakautuvat seuraavasti (puheenvuoroiksi on laskettu vain asiasisältöjä koskevat puheet): 1) Thors 123, 2) Seppänen 101, 3-4) Kauppi ja Korhola 96, 5) Paasilinna 82, 6) Pohjamo 72, 7-8) Myller ja Virrankoski 62, 9) Matikainen-Kallström 55, 10) Iivari 48, 11) Pesälä 43, 12) Suominen 38, 13-14) Vatanen ja Väyrynen 34 ja15) Wuori 27.

Edellä esitetyissä tilastoissa mittaamisen kohteena olleet asiat eivät ole yhteismitallisia.

On myös muita aktiivisuuden lajeja.

Tilastoissa eivät näy ryhmäaktiivisuus, valiokuntaläsnäolot, toiminta raporttien ja lausuntojen varjoesittelijänä tai asioihin vaikuttaminen muutosesityksiä tekemällä. Jäsenyydet eri maiden kanssa suhteita ylläpitävissä parlamentaarisissa valtuuskunnissa tai erilaisissa työryhmissä saattavat myös vaatia paljon ajankäyttöä.