Ulkomaalaisomistajat ovat vallanneet suomen
Suomen varallisuuksien uusjaon perustana on
tuontirahan maihinnousu ja sen sietämätön keveys
Nokiassa oli vuosi sitten yli 11 000 sellaista
suomalaista omistajaa, joilla oli hallussaan yli
miljoonan markan osakkeet.Tänä vuonna enää 6 000
suomalaisella oli yli miljoonan markan Nokia-osakkeet.
Monet näyttävät myyneen osakkeensa ja tulleen
Nokia-rikkaiksi. Miljonäärejä , varsinkin
optiomiljonäärejä, on synnytetty tuontirahalla.
Väärä valuuttakurssi
EMU-peräisen devalvaation seurauksena pörssiosakkeet
ovat olleet Suomessa halpoja amerikkalaisille
eläkesäätiöille ja muille suuria tuottoja
havitteleville institutionaalisille sijoittajille.
Isänmaattomat suomalaiset osakkeenomistajat ovat
myyneet niille osakkeitaan tukkumitassa.
Pörssiarvot ovat kuvitteellista eli virtuaalista
hötörahaa siihen saakka, kunnes osakkeet on muutettu
rahaksi. Sitä ei ole todellisuudessa olemassakaan.
Olemassa on vain se raha, joka on käteistä tai
käteisen veroista. Yksikään pörssirikas ei ole
oikeasti rikas ennen kuin hän on realisoinut
virtuaaliarvot.
Pörssien tuontirahalla on yhteiskunnan tuloerot
kasvatettu ennenkokemattomiksi.
Jos pörssissä myyjä voittaa, kukaan ei
välttämättä häviä niin kauan kuin ostaja ei itse
myy hankkimiaan osakkeitaan tappiolla. Kilpailua
käydään siitä, kenen käteen jää Musta Pekka
siinä tilanteessa, kun pörssissä kurssit kääntyvät
pysyvään laskuun.
Portfolioinvestoinnit kertovat ulkomaalaisvallasta
Pääomamarkkinoiden vapautumisen ensimmäisinä
vuosina (ennen EU-jäsenyyttä mutta siihen liittyen)
ulkomaiset sijoittajat tekivät Suomeen
portfolioinvestointeja 30 miljardilla markalla.
Sen jälkeen on kuuden EU-vuoden aikana pörssiin
virrannut uutta tuontirahaa portfoliosijoituksina 200
miljardia markkaa. Yhteensä on kymmenen vuoden aikana
tullut 230 miljardia.
Mitä ulkomaalaiset ovat saaneet niillä rahoilla?
Viime vuoden maksutasetilaston mukaan
portfoliosijoitusten kanta eli niiden osakkeiden
laskennallinen arvo, jotka näillä rahoilla oli
ostettu, oli 1 300 miljardia.
Ulkomaiset sijoittajat olivat näin ollen saaneet
Suomesta 230 miljardilla markalla 1 300 miljardin
pörssiarvoon nousseet osakkeet!
Seuraavassa taulukossa on maksutasetilaston tietoja
portfoliosijoituksista. Luvut ovat kunkin vuoden
lopulta. Virtatiedot perustuvat rahan liikkeisiin, kun
taas kantatiedot on päivitetty vastaamaan kulloisiakin
pörssikursseja.
Suomalaiset rahan viejinä
Ei ole vain tuotu rahaa Suomeen, vaan sitä on myös
viety ulos. Puolen kymmenen vuoden aikana ovat
suomalaiset tehneet ulkomaille portfoliosijoituksia 100
miljardilla markalla. Asialla ovat olleet isänmaattomat
kapitalistit.
Näillä rahoilla on maksutasetilaston mukaan saatu
ulkomailta vain vajaan 120 miljardin markan osakkeet.
Luvut kertovat, että ulkomailla pörssihinnat olivat
jo taivaissa suomalaisten kapitalistien alkaessa ostaa
osakkeita.
Suorat sijoitukset
Erotukseksi portfoliosijoituksista, jotka ovat
nopeasti liikkuvan isänmaattoman rahan
virtoja, on myös pitkäaikaisempia sijoituksia:
suoria sijoituksia. Ne ovat vakaampia,
työllistävämpiä ja tarpeellisempia kuin
osakesalkkurahat.
Perinteisesti Suomi on ollut näiden rahojen osalta
nettoviejä: suomalaisyritykset ovat tehneet ulkomaille
enemmän sijoituksia kuin ulkomaalaiset Suomeen.
Ulkomaalaisomistus on kasvanut olemassa olevissa
suomalaisyrityksissä, eikä maahan ole tuotu- tai on
tuotu sangen vähän - uusia työllistäviä
investointeja.
Taulukko 1:
Portfolio-osakkeet maksutaseessa
(a) virta Suomesta ulkomaille, (b) virta ulkomailta
Suomeen, (c) suomalaissijoitusten kanta ulkomailla ja
(d) ulkomaisten sijoitusten kanta Suomessa.
-
Vuosi (a) (b) (c)
(d)
-
1990 0,0 0,4
-
1991 -0,4 0,0 0,4
4,1
-
1992 0,0 0,4
0,5 5,1
-
1993 0,9 12,7 1,8
30,4
-
1994 0,4 13,4 2,0
60,6
-
1995 0,9 8,7
3,2 63,7
-
1996 3,4 8,9
7,3 108,9
-
1997 8,8 20,8 17,6
156,5
-
1998 11,1 41,1 26,9
406,3
-
1999 26,6 58,2 73,1
1299,3
-
2000 47,0 65,1 118,5
1307,3
Tilasto kertoo, että on myyty 230 miljardilla 1 300
miljardia.
Taulukko 2:
Suorat sijoitukset
(a) virrat Suomesta ulkomaille, (b) virrat ulkomailta
Suomeen, (c) suomalaissijoitusten kanta ulkomailla ja
(d) ulkomaisten sijoitusten kanta Suomessa.
-
Vuosi (a) (b) (c)
(d)
-
1990 10,3 3,0 40,8
18,7
-
1991 -0,5 -1,0 44,8
17,4
-
1992 -3,4 1,8 44,9
19,3
-
1993 8,0 4,9
53,1 24,4
-
1994 22,4 8,2 59,5
31,9
-
1995 6,5 4,6
66,1 36,9
-
1996 16,5 5,1 82,0
40,8
-
1997 27,4 11,0 110,0
51,7
-
1998 99,6 64,9 149,9
83,9
-
1999 36,9 25,7 200,3
108,4
-
2000 149 53,1
338,9 147,2
Näiden tietojen perusteella työtä viedään
enemmän, huomattavasti enemmän, kuin tuodaan.
|