Kaikkien iltalypsyjen äiti: Suomen nettomaksuosuus kasvaa.

Kuusi suurta nettomaksajamaata (Englanti, Hollanti, Itävalta, Ranska, Ruotsi ja Saksa) ehdottavat, että EU:sta tehdään prosenttiliike. EU:n yhteiset menot halutaan painaa prosenttiin yhteisestä kansantulosta.

Suomi ei ole mukana tässä liikkeessä. Yleensä Suomi ottaa, mitä sille EU:ssa annetaan tai mitä jäljelle jää.

Ei muutoksia tuloperusteisiin 

Euroopan komissio julkaisi helmikuun puolivälissä ehdotuksen EU:n varainhoidoksi vuosina 2007-2013. Komissio ei ehdottanut muutoksia EU:n tuloihin eli omiin varoihin. Ne kerätään edelleenkin jäsenmaksuina. Se merkitsee, ettei toteudu liittovaltiolaisten tahto antaa EU:lle oikeus periä EU-kansalaisilta euroveroja. Kun tuloihin ei ehdoteta muutoksia, säilyy tulevaisuudessakin se Englannin jäenmaksualennus, joka on yksi EU:n budjetin suurimpia epäkohtia. Sen nettojäsenmaksusta pannaan 2/3 maksuun muille maille, Suomellekin sata miljoonaa euroa.

Menot kasvavat, menokatto säilyy 

EU:n menojen yläraja (0,24 % jäsenmaiden bruttokansantulosta) säilyy. Se säilyy, koska sen muuttaminen vaatisi yksimielisyyden (niin kuin tuloperusteiden muuttaminenkin). Komissio ehdottaa EU:n menojen kasvattamista nykyisestä 1 prosentin tasosta keskimäärin 1,15 prosentin tasolle. Halutaan käyttää lisää rahaa laajentuneen EU:n menoihin. Suomi on menojen kasvussa nettomaksaja. Jäsenmaksut eivät paljon nouse, mutta jäsenmaksupalautukset vähenevät. Suomen nettomaksuosuudet (miljoonaa euroa) ovat kehittyneet jäsenyyden alusta lähtien seuraavalla tavalla:

1995 - 256 
1996 - 89 
1997 - 69 
1998 - 252 
1999 - 361 
2000 + 130 
2001 - 271 
2002 - 126

Kahdeksassa vuodessa on jäänyt sille tielleen eli on syntynyt hävikkiä yli miljardi euroa.

Pohjoisen viljelijöiden pakkosolidaarisuus etelälle 

Suomalaisten maanviljelijöiden edustajat laskevat, että maatalouden etu turvataan parhaiten antamalla EU:n budjetin kasvaa. Pelätään, että jos on tiukka budjetti, leikataan Suomen vaan ei Välimeren maiden tai uusien jäsenmaiden maataloustukia. Siksi pitää antaa EU:n menojen kasvaa, vaikka se kasvattaa myös omien jäsenmaksujen hävikkiä! Pelkät EU-tuet eivät siitä ylläpitämään Suomessa maanviljelyä. Tarvitaan myös kotimaisia tukia - joille tarvitaan EU:n lupa. Etelä-Suomen osalta tukien on oltava joka kerta aina edellistä kertaa alhaisempia, ja siksi niitä leikattiin tammikuussa 2004. Pohjois-Suomen osalta ei ole vastavaa alentamispakkoa, mutta Vanhasen hallitus toteutti pohjoissuomalaisten viljelijöiden pakkosolidaarisuuden etelän viljelijöille alentamalla myös Pohjois-Suomen kansallisia tukia. Syy Pohjanmaan viljelijöiden kapinaliikkeeseen ei ollut tällä kerralla EU vaan maan kepu-johtoinen hallitus.

Uusi rahareikä

EU:n budjettikehyksissä ehdotetaan, että EU-maihin tulleiden pakolaisten ja maahanmuuttajien asuttamisen kuluja aletaan maksaa yhteisestä kassasta. Sitä kautta Suomi joutuu osallistumaan näihin kustannuksiin, joita aiheutuu muun muassa entisten köyhien alusmaiden asukkaiden muutosta rikkaiden siirtomaaisäntiensä kotitantereille. Monta on kuitenkin vielä mutkaa matkassa ennen kuin toteutuu se, mitä komission nyt ehdottaa. Uudet rahoituskehykset on hyväksyttävä yksimielisesti, ja on käynnistymässä kaikkien iltalypsyjen äiti.