USA:n rikkaat haluavat pelata
golfiaan sileällä nurmikolla. Siihen tarkoitukseen on
geenimanipuloinnin ykkösyhtiö Monsanto
kehittänyt uuden nurmilajikkeen: rönsyröllin.
Sen
leviäminen muuhun luontoon kertoo, mistä
geenimanipuloinnissa on viime kädessä kysymys: uudet
lajikkeet sekoittuvat luonnonvaraisiin jopa 21
kilometrin päässä siitä paikasta, mihin ne on
istutettu.
Tämän perusteella voidaan todeta,
ettei ole mahdollista tietää ennalta
geenimanipuloitujen lajikkeiden vaikutusta muuhun
luontoon. Siksi pitäisi noudattaa erityistä
varovaisuusperiaatetta: myyntiluvat eivät saisi olla
niin herkässä kuin ne nykyisin ovat varsinkin USA:ssa.
Myös Euroopassa GMO-tuotteet ovat tulossa markkinoille.
EU:ssa geenimanipulointi pitää
merkitä elintarvikepakkauksiin, jos niiden pitoisuus on
yli 0,9 % sisällöstä. Merkintäpakko avaa markkinoita
GMO-tuotteille: niitä saa tuoda myyntiin, jos tekee
asianmukaiset merkinnät ja siirtää sillä tavalla
vastuun kuluttajille.
Sen sijaan vaatteissa ei vaadita
vastaavaa merkintää, vaikka yhä suurempi osuus
puuvillasta tuotetaan GMO-lajikkeista varsinkin USA:ssa
ja Kiinassa.
Lisääntyy myös energiakasvien,
esimerkiksi sokerijuurikkaan ja -ruokon
geenimanipulointi.
Vaikka nämä tuotteet eivät kuulu
ihmisten ravintoketjuun, ongelma on sama kuin
GMO-ruuassakin: ei tiedetä keinotekoisesti tuotettujen
lajien vaikutusta ympäristönsä muihin lajeihin sekä
bakteereihin ja hyönteisiin.
Suomi on EU:ssa geenimanipuloinnin sallimisen
etujoukossa.