Kun kriisinhallinta otettiin Amsterdamin sopimuksessa EU:n toimialaan, päätettiin, että EU voi lähettää iskujoukkoja rauhaanpakottamistehtäviin, jotka ovat sotaa, vain yksimielisen päätöksen jälkeen.

Suomelle on kuitenkin tarjolla takaportti, jolla se voi välttää suomalaisjoukkojen käytön kyseisiin tehtäviin.
Nimittäin yksikin jäsenvaltio voi Amsterdamin sopimuksen mukaan estää neuvoston päätöksen syntymisen, kun siihen on sisällytetty rakentava äänestämästä pidättäytymisen periaate.
Vastatessaan meppi Esko Seppäsen asiasta esittämään kysymykseen 13.7.2001 komissaari Christopher Patten kuvaili periaatetta niin, että "neuvoston jäsen joka pidättyy äänestämästä, ei ole velvollinen soveltamaan kyseistä päätöstä, mutta se hyväksyy, että päätös sitoo unionia." Kyseisen maan tulee sitoutua olemaan solidaarinen hyökkääville maille ja pidättymään kaikista toimista, jotka voivat olla ristiriidassa tai estää päätökseen perustuvaa unionin toimintaa.
Rauhanturvalain mukaan Suomi voi osallistua - aina eduskunnan päätöksin - vain sellaisiin sotiin, joilla on YK:n mandaatti eli joihin YK on pyytänyt jäsenmaitaan osallistumaan.
EU ei ole sitoutunut tällaiseen mandaattiin, vaan Naton tapaan se on ottanut itse itselleen oikeuden hyökätä myös ilman YK:n mandaattia. Hyökätä pitää "YK:n peruskirjan hengessä", mutta olennaista on, että sen ei tarvitse tapahtua YK:n päätöksellä.
Kosovoa pommittaneiden maiden kansalaismielipidettä varten sodalle piti keksiä sellainen hyväksyttävä peruste, joka vei huomion pois YK:n mandaatin puuttumisesta. Keksittiin "humanitäärinen interventio". Se kuulosti hyvältä.
On muistettava, mitä puolustusvoimain uusi komentaja Juhani Kaskeala sanoo valmiusjoukkojen ilmoittamisesta euroarmeijan käyttöön: "Unionin jäsenyys lisää painetta toimia joukkojen lähettämisen puolesta."
Onkin odotettavissa, että EU-eliittimme joutuu vaatimaan rauhanturvalain muuttamista niin että laajennettu rauhanturvaaminen eli sotilaallinen kriisinhallinta ja viime vaiheessa myös rauhaanpakottaminen (jonka kieltävä sanamuoto jo poistettiin rauhanturvalaista) sallitaan Suomen armeijalle myös ilman kansainvälisen yhteisön (YK) mandaattia.