Monet federalistit, ennen muuta saksalaiset, ovat vaatineet EU:n perustuslakikonventin presidiumia toimittamaan konventin käsittelyyn nopealla aikataululla luonnoksen EU:n perustuslaiksi. Vuoto sihteeristöstä (muka väärään sähköpostiosoitteeseen) on tuonut julkisuuteen perustuslain alustavan luonnoksen, sen ensimmäisen disposition.

Sekä neuvosto että komissio lähtevät omissa kannanotoissaan isojen maiden aseman vahvistamisesta.

Valmistelukunta on epäedustava

Konventissa on federalistisen eetoksen yliedustus. EU:n luonnetta halutaan muuttaa entistä enemmän liittovaltion suuntaan. Liittovaltion perusongelma pienille maille on suvereenisuuden menetys. Suvereenisuus on vapauttaa ulkoisesta hallinnasta ja itsehallintoa. Perustuslailla kansallinen identiteetti halutaan korvata uudella EU-identiteetillä, joka ei ole syntynyt luonnostaan vaan sanellaan ylhäältä alas. Kansallisen identiteetin tunnusmerkkejä ovat biologisten verisiteiden jatkuvuus, alueellinen tilan hallinta, kielellinen yhteisöllisyys sekä yhteinen historia, kulttuuri ja ajan kuluessa legitimiteettinsä saanut rikos- ja siviilioikeusjärjestelmä. On vain kansallista demokratiaa. Perustuslain valmistelusta vastaavat konventissa ennen muuta puheenjohtajisto ja sihteeristö. Suomella ei ole edustajaa kummassakaan. Virallisesti on sanottu, että ensin odotellaan konventin kannanottoja ja linjanvetoja ja että kirjoittamiseen ryhdytään vasta sen jälkeen, ehkä vasta ensi vuonna. Virallisesti konventissa etsitään vastauksia kysymyksiin "mitä, miksi, kuinka ja kuka", tässä järjestyksessä. Samaan aikaan ”isot pojat” tekevät isojen maiden vallan betonoivaa perustuslakiluonnosta. Prosessin epädemokraattisuutta kuvaa se, ettei tiedetä, ketkä perustuslakiluonnosta tekevät. Se tiedetään, ettei sisäpiirissä ole ketään suomalaista. Viime kädessä perustuslain sisällöstä päätetään hallitusten välisessä konferenssissa (HVK), joka ollaan kutsumassa koolle syksyllä 2003.

Perustuslain kappalejako 

Julkisuuteen vuodatettu perustuslakiluonnos jakautuu 11 osaan. Ne ovat 1) unionin koostumus ja juridinen olemus, 2) unionin tavoitteet ja perusperiaatteet, 3) perusoikeuskirja, 4) toimivallan jako unionin ja jäsenmaiden kesken, 5) "eurooppalainen" kansalaisuus, 6) EU:n institutionaalinen rakenne, 7) päätöksentekoprosessit, 8) EY-tuomioistuimen laillinen kontrolli, 9) taloudellinen ja budjettitaloudellinen koostumus, 10) unionin ja kolmansien maiden sopimusten tekotapa sekä 11) ehdot läheisemmälle yhteistyölle, uusien jäsenten mukaantulolle ja perussopimusten tarkistamiselle. Tämä on luuranko, jonka ympärille tuotetaan lihaa syksyn kuluessa. Vaihtoehtoja on kaksi. Perustuslaista tuotetaan joko suppeampi tai laveampi versio. Suppea on todennäköisempi. EU:ssa vetää samaan aikaan moneen suuntaan.

Neuvosto supistaisi komission valtaa 

Sevillan huippukokouksessa juhannuksen aikaan yritettiin uudistaa neuvostojen työskentelytapaa. Ne ovat EU:ssa varsinaisia lakiasäätäviä elimiä. Parlamentti on lainsäädäntöasioissa vain kumileimasin. Ei päästy sopimukseen muusta kuin neuvostojen lukumäärän vähentämisestä 16:sta 9:ään. Ei sovittu puheenjohtajuuden keskittämisestä yksinomaan isoille maille nykyisen kuuden kuukauden rotaation sijasta, mutta paine siihen suuntaan säilyi. Pienen maan näkökulmasta on suhtauduttava vakavasti Englannin, Ranskan ja Espanjan esitykseen siitä, että EU:lle valittaisiin presidentti (isoista maista), joka puhuisi koko EU:n äänellä. Se olisi yksi elementti EU:n yhteisöllistämisessä liittovaltion suuntaan. Tavoitteena on myös EU:n henkilöllistäminen. Sille halutaan kasvot. Neuvostossa – ja federalistisessa konventissa - on sellainen henki, että pitää saada lisää yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja nykyistäkin tiukempi Nato-yhteensopivuus. Se lisäisi isojen maiden (ja mahdollisen EU:n presidentin) valtaa puhua pienten maiden nimissä. Se lisäisi painetta EU:n militarisoimiseksi, ja liittoutumattoman maan olisi yhä vaikeampi pysytellä sotaliitto Naton ulkopuolella. Perustuslailla valtaa siirretään keskusvallan ylikansallisiin käsiin. EU:n tapauksessa se merkitsee vallansiirtoa suurille maille. Ne luovat itselleen omat vallankäyttökuvionsa.

Komissio puolustustaisteluun 

Komissio jätti kesällä ehdotuksen oman toimintansa tehostamiseksi. Se on laadittu pääkomissaari Romano Prodin nimissä, ja hänen mukaansa se on hyväksytty komissiossa yksimielisesti. Toiset lähteet sanovat, että se on hyväksytty komissiossa ilman äänestystä, ja se on eri asia. Prodi ehdottaa, että komissaarit jaetaan tulevaisuudessa kahteen kategoriaan niin että tulisi ns. superkomissaareja, jotka valvoisivat muiden työtä. Tiedetään kuitenkin, että isot maat haluavat heikentää komission asemaa. Hallituksilla on siihen valtaa toisin kuin konventilla (joka on vallaton elin). Konventissa komissiolla on enemmän ystäviä kuin hallitusten edustajien kokouksissa. Valtaansa - ja yhteisömetodia - puolustava komissio tuli "tehostamisesityksellään" vastaan isoja maita. Jos ne saisivat superkomissaarinsa (niin että pienet jäsenmaat eivät voisi komissiossa äänestää heidän tahtoaan nurin), niiden ei tarvitsisi perustaa komission yläpuolelle hallitusten edustajista koostuvaa uutta elintä, jossa äänestettäisiin Nizzan sopimuksen mukaan määräenemmistöllä ja jossa isoilla mailla olisi erityisveto-oikeus määräenemmistöasioissa.

Teollisuus tukee komissaarivaltaa 

Kun konventissa kuultiin “kansalaismielipidettä”, sanansa sai sanoa myös Euroopan teollisuuden pyöreä pöytä: suuryritysten johtoporras. Globalisaatiomiehet asettuivat komission tueksi. Ne haluavat käyttää EU:n päätöksenteossa yhteisömetodia. Sillä tavalla politiikka kuohitaan politiikasta.